Digitalisaatio 101

"Google only loves you when everyone else loves you first"

[roosamy]

Yritys, löydä kuluttajasi

Kun olet tilanteessa, jossa sinun pitää hankkia jotain uutta – oli se sitten pieni tai iso hankinta, tuote tai palvelu – mistä lähdet etsimään tietoa hankinnan tueksi? Oliko vastauksesi verkosta? Saman vastauksen antaa 83% suomalaisista. Fonectan verkkomarkkinoinnin oppaassa, ”Markkinointi NYT”, on hyvin kiteytetty nykyaikaisen ihmisen toimintatavat vastaavanlaisessa tilanteessa. Opas kertoo Suomessa olevan yli 3,8miljoonaa internetin käyttäjää, mikä vastaa noin 68% väestöstämme. Vielä suurempi osa väestöstämme, 77%, omistaa älypuhelimen ja jopa 92% näistä suomalaisista käyttää puhelinta paikallisten yritystietojen etsimiseen. Minkä takia niin monella yrityksellä on silti edelleen vaikeuksia verkkomarkkinoinnin kanssa?

Kuluttajien ja yrittäjien välille on muodostunut niin sanottu ”digikuilu”. Tämä kuilu kuvastaa nimenomaan sitä ongelmaa, joka yrittäjillä verkkomainonnan kanssa on. Vaikka faktat on ladottu tiskiin ja yrittäjille toitotetaan verkkomainonnan tärkeyttä, eivät he silti jostain syystä ymmärrä, kuinka merkittävää se on yrityksen menestyksen kannalta. Suomalaisista 83% etsii tietoa tuotteista tai palveluista hakukonepalveluista, kuten Googlesta, mutta vain 28% yrittäjistä kokee uusien asiakkaiden löytävän heidät sitä kautta. Tämän pitäisi jo toimia jonkinlaisena hälytyskellona, sillä se kertoo tehottomasta markkinoinnista. Hakukoneiden toiminta perustuu avainsanoille, joita asiakas kirjoittaa hakukoneeseen. Jos yritys ei saavuta kuluttajia hakukoneiden kautta, on se merkki siitä, että sisältö, jota yritys on luonut, on vääränlaista. Fonectan oppaan mukaan vain viidennes yrittäjistä aikoo tulevaisuudessa panostaa hakukonemarkkinointiin. Millä logiikalla?

Oikein toteutettu hakukonemarkkinointi on yksi tehokkaimmista markkinointityökaluista, sillä kaikki sisältö, jota yritys on luonut, löytyy hakukoneista. Samoin yritykseen liittyvät verkkokeskustelut, kuten arvostelut ja kokemukset, löytyvät hakukoneista. Toki sosiaalisessa mediassa markkinointi on myös tärkeää, mutta todellisissa ostoaikeissa oleva kuluttaja harvemmin etsii tuotetta/palvelua vain sosiaalisesta mediasta.

Poimin Fonectan oppaasta 5 tärkeintä asiaa, jotka yrityksen tulisi huomioida digitaalisessa markkinoinnissaan:

Jos asiakas ei löydä yrityksen tietoja netistä, ei yritystä tällöin käytännössä ole olemassa. Yrittäjän tulee päivittää ajantasaiset tiedot verkkosivuilleen ja muille kanavilleen, jottei yritys jää hakutulosten ulkopuolelle.

Ulkoista markkinointisi. Jos yrityksellä on vaikeuksia toteuttaa onnistunutta markkinointia, kannattaa siihen hakea apua ammattilaiselta. Näin säästyy paljon aikaa ja todennäköisesti myös markkinointi on tehokkaampaa.

Kerää tietoa ja mittaa markkinointisi tuloksia, jotta näet sen tehokkuuden ja voit tarvittaessa reagoida.

Aseta sisällöllesi tavoite. Näin sinun on helpompi luoda sisällöllesi ilmettä ja rakennetta.

Ole saatavilla. On tärkeää olla helposti tavoitettavissa ja lähestyttävissä, kuten erilaisten click-to-call-painikkeiden, lomakkeiden ja näkyvien yhteystietojen avulla.

Kuvalähteet:

https://isys6621.com/2016/10/31/the-other-side-of-the-wall-of-facebook-the-digital-gap/

http://www.4thstrand.com/blog/consumer/

[roosamy]

INNOVAATIO - OPTIMISTIN SUOLA

Me ihmiset kehitymme jatkuvasti yksilöinä heti syntymästä viimeiseen henkäykseemme asti. Oli kehitys sitten henkistä tai fyysistä – emme voi välttyä siltä. Uskon, että tämä jatkuva yksilöllinen kehitys on myös syy sille, miksi haluamme loputtomasti kehittää ympäristöä, jossa elämme. Tilastokeskuksen mukaan sekä miehet että naiset viettävät elämästään reilut 30 vuotta työelämässä, jolloin luonnollisesti työympäristöä tulee myös kehittää.

Innovaatio sekä innovointi kuuluvat monen optimistin sanapankkiin. Mitä nämä termit oikein tarkoittavat? Innovaatiolla tarkoitetaan uutta käytäntöä, ideaa tai esinettä, jonka tavoitteena on aina tuottaa hyötyä sen kehittelijöille kuin käyttäjillekin. Innovaatio yhdistetään usein työelämään ja se on nimenomaan positiivisen kehityksen kivijalka. Innovaatio syntyy innovoinnilla, joka on menetelmä, jolla uudistus luodaan. Innovoinnin ytimessä on ymmärrys siitä, että luodakseen uutta, on vanhasta ensin luovuttava (Esseepankki, Ahtiainen).

Kuka oikein voi innovoida? On totta, että joku voi olla luonnostaan innovatiivisempi kuin toinen. Forbesin artikkelissa Theodore Henderson, joka on ammatiltaan muun muassa arvostettu johtajuus- ja uravalmentaja, kertoo innovatiivisuuden olevan opetettavissa oleva taito, aivan kuten mitä tahansa muukin taito. Innovointi ei siis ole vain nerojen ajanviete, vaan sitä voi tehdä kuka tahansa. 

Henderson tuo myös esille termin “luominen”. Hänen mukaansa useat ihmiset sekoittavat innovoinnin ja luomisen keskenään. Suositun amerikkalaisen verkkosanakirjan, Merriam-Websterin, mukaan luominen tarkoittaa tekemisen, keksimisen ja tuottamisen toimintaa. Kun verkkosanakirjaan kirjoittaa termin “innovation”, antaa se pelkistetyn vastauksen: “the introduction of something new”. On ilmiselvää, että luominen ja innovoiminen kulkee käsi kädessä, mutta innovatiivisten keinojen avulla voit hyödyntää myös luovuuttasi.

Voimakkaan digitalisaation myötä monilla yrityksillä on ollut vaikeuksia pysyä mukana liikemaailman kehityksessä. Innovatiivisuus onkin ratkaiseva tekijä yrityksen menestyksen kannalta pitkällä aikavälillä. Innovaation ei tarvitse olla seuraava Google tai Microsoft. Joskus hiljaisemmat vaikuttajat saattavat olla niitä, jotka jopa huomaamattamme vaikuttavat elämäämme enemmän. Tärkeässä roolissa yritysmaailmassa on erottua massan joukosta ja korottaa markkinastatusta. Samat vanhat toimivaksi todetut menetelmät saattavat olla turvallisia ja luotettavia, mutta miten yritys muka voisi erottua joukosta, jos siltä ei löydy uskallusta kokeilla ja innovoida uutta?

Lähteet:

Tilastokeskus, Esseepankki. H.Ahtiainen, Forbes, Kuva

[roosamy]

Uusi tapa maksaa huoltoyhtiön palveluista!

Projektimme kohteena on Siru Mobilen teknologian käyttäminen talo- ja huoltoyhtiöissä. Sovellusta voitaisiin hyödyntää esimerkiksi ovenavauspalvelun yhteydessä tai putkivian sattuessa.  

Aluksi esittelemme teille kolme yleisintä ongelmaa, joita asiakassegmenttimme kohtaavat maksutilanteissa.

A-rapun 60-vuotiaalla Pirjolla ei ole käteistä maksamista varten eikä huoltoyhtiöllä ole maksupäätettä  

B-rapun Jaskalla ei maksuhetkellä ole varaa palvelun maksamiseen tiukan opiskelijabudjetin takia

C-rapun pikku-Veetillä ei ole resursseja palvelun ostoon

Siru Mobilella on ratkaisut kaikkiin ongelmiin. Huoltomies Seppo pyytää Pirjoa kirjautumaan verkkoselaimeen NFC-tarran kautta ja täyttämään sivulla vaaditut tiedot. Käteistä ei tarvita, kun maksu suoritetaan verkkoselaimella. Jaskan tapauksessa tilin katteella ei ole maksutilanteessa merkitystä, sillä Siru Mobile laskuttaa vasta puhelinlaskun yhteydessä. Pikku-Veetillä ei ole omaa rahaa, jolloin vanhempien omistaman puhelinliittymän kautta on helppo toimia maksutilanteessa.

Arvolupauksena palvelun käyttäjä saa ekologisen sekä stressittömän vaihtoehdon maksamiselle. Sovellusta käytettäessä ei tarvita paperilaskuja ja -kuitteja eikä taloyhtiön tarvitse hankkia maksupäätettä. Koska maksu tulee suoraan puhelinlaskulle, on se käytännössä eräänlainen luoton muoto.

Huoltoyhtiöt tarjoavat monia eri palveluita taloyhtiöiden asukkaille. Maksuvaihtoehtoja on kuitenkin hyvin vähän tarjolla. Suurin osa palveluista maksetaan käteisellä ja laskutuslisät taloyhtiöille ovat suuria. Palvelumme helpottaisi maksamista ja loisi täysin erilaisen tavan hoitaa nämä jokaiselle asukkaalle tutut ongelmat. Kilpailuetunamme on se, että muita kilpailevia tahoja ei tällä alalla vielä ole.  

Pirjo, Jaska ja Veeti löytävät tiedon Siru Mobilen tarjoamasta maksuvaihtoehdosta kätevästi taloyhtiön ilmoitustaululta. Taloyhtiön puheenjohtaja, Leena A-rapusta, tiedottaa palvelusta myös taloyhtiön omalla Facebook-sivulla sekä taloyhtiökokouksissa. Huoltoyhtiö lähettää asukkaille myös säännöllisesti liitteen, jossa kerrotaan palvelun käytöstä ja huoltoyhtiön hinnastosta.

Palvelun kulurakenne muodostuu pääosin tietystä prosenttiosuudesta, jonka Siru Mobile ottaa maksutavan käytöstä. Kuluja aiheutuu myös palvelun vaatiman verkkoalustan kehittämisestä. Työntekijöiden palkat ja aiheutuneet lisätyötunnit vievät osansa, eikä innovaatio tule tutuksi ilman markkinointikustannuksia.  

Rahaliikenne alkaa kulkemaan sisäänpäin, kun palvelu myydään huoltoyhtiöille. Tulojen suuruus riippuu aina huoltoyhtiön tarjoamista palveluista. Mitä laajempi palveluvalikoima huoltoyhtiöllä on, sitä enemmän todennäköisesti saadaan tuloja. Tarjottu maksupalvelu ei ole kertaluontoinen, vaan se riippuu asukkaiden tarpeesta huoltoyhtiön palveluille.

Siru Mobile tarjoaa siis ratkaisun moneen eri tilanteeseen. Nykyisin yhä harvemmalla on käteistä mukanaan. Palvelun tuoma lisäarvo on jo itsestäänselvyys muiden maksujen kohdalla, mutta jostain syystä huoltoyhtiöpalveluihin virtuaalimaksaminen ei vielä ole ylettänyt. Nyt sekin on Siru Mobilen ansiosta mahdollista!

Kuva: https://imgflip.com/i/o6f6t

[roosamy]

Digitaalinen tulevaisuus

Varmasti jokaisen meidän mielikuvitus on joskus kehitellyt visioita siitä, miltä tulevaisuudessa elämä näyttää. Digimaailman hyvin hallitseva henkilö ei ikinä ole tyytyväinen siihen mitä meillä jo on, vaan kaipaa jatkuvasti uutta ja kehiteltyä teknologiaa. Tavoitteita on hyvä olla, mutta milloin saavutamme digitaalisen mittarin huipun? Onko huippua edes olemassa?

Microsoftin vuonna 2009 julkaisema video hipuilee melko eksaktisti omaa näkemystäni tulevaisuudesta. Itseasiassa monet kyseisellä videolla näkyvistä digituotoksista ovat jossakin muodossa olemassa jo tänä päivänä. Lähes kaikki laitteemme ovat “flat screenejä” ja kosketusnäytöllisiä. Skype translator sekä Googlen Pixel Bud ovat kääntäjiä, jotka tunnistavat kirjoitetun tai puhutun kielen ja kääntävät sen reaaliaikaisesti haluamallesi kielelle. Google Classroom mahdollistaa digitaalisen koulunkäynnin ja monet kalenterisovellukset, kuten Google calendar, tekevät tapahtumien synkronoinnin kollegoiden kanssa helpoksi. Julkaistessaan videon Microsoft sanoi sen kuvailevan elämäämme 5-10 vuoden päästä – eivätkä he olleet kovinkaan väärässä.

Täysin erilaisen tulevaisuudenkuvan tarjoaa Keiichi Matsuda videollaan HYPER-REALITY. Tällä videolla astutaan todellakin boksin ulkopuolelle ja tarkastellaan tulevaisuuden maailmaa melko räikeänkin mielikuvituksen kiikareilla. Täysin fiktiivinen maailma, jossa videon ihminen elää eräänlaisena pelihahmona keräten luottamus- ja bonuspisteitä, saa minut nopeasti ahdinkoon. Matsudan luoma tulevaisuus on AR-tekniikkaa parhaimmillaan. Vaikka video herättääkin minussa ristiriitaisia tunteita, on myönnettävä se fakta, ettei AR-maailma ole täysin epätodennäköinen eivätkä nämä näkymät ole todellisuudessa niin kaukaisia. AR-laseilla voisi pelailla kotona, mutta arkimaailmaan niiden tuominen ei houkuta minua. Riittääkö meille tulevaisuudessa tässä loputtomasti kehittyvässä maailmassa enää se todellisuus, missä nyt elämme, vai onko meillä tarve luoda täysin uusi maailma? 

Päästäkseni pois ahdingosta, jonka Matsuda minulle videollaan aiheutti, palataan takaisin Microsoftin luomaan tulevaisuuteen. Yksilöiden kehitystä tukeva ja arkea helpottava teknologia on mielestäni kultainen keskitie. Tosi asia on se, että digitalisaatiota emme voi välttää, mutta voimme oppia käyttämään digimaailmaa oikein.

On toki luksusta, kun sovelluksilla luodaan meille kaikki valmiiksi navigaattoreista kielten kääntämiseen, mutta mitä tapahtuu ihmisille ajan kuluessa? Jokapäiväiset asiat tehdään niin yksinkertaisiksi, että perusaivotoimintamme vähenee huomattavasti. Ihmisen sanotaan kehittyneen apinasta siihen olentoon, mikä olemme nyt. Sinä päivänä, kun teknologia ottaa täysvallan maailmassa, ihminen on tuhonnut evoluution.

Lähteet:

Kinternational.15 Powerful Translation Apps and Devices for Travelers in 2018

Tivi. Miltä huomispäivän lisätty todellisuus voisi näyttää?

Humans Have Broken Evolution, Here's How...

[emilialempiainen-blog]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Oletko koskaan miettinyt, kuinka digitalisaatio on muuttanut elämääsi? Kuvittele maailma 20 vuotta sitten, jolloin palvelut ja tuotteet olivat vaikeammin saatavilla. Hesari haettiin postilaatikolta ja raha-asiat hoidettiin pankkikonttorissa. Jos halusit viettää aikaa ystävien kanssa, menit ja soitit ovikelloa kysyäksesi, voidaanko hengailla. Tänään voit selata päivän Hesarin suoraan puhelimeltasi, hoitaa laskut verkkopankissa ja lähettää kaverille Whatsapp-viestin yhdeltä istumalta.

Digitaaliset palvelut ja alustat ovat meille kuluttajille niin arkipäiväisiä, että emme huomaa ajatella kuinka ne ovat puhdasta liiketoimintaa niiden tuottajille. Kuluttajat siirtyvät koko ajan enemmän ja enemmän digimaailmaan, joka vaatii yrityksiä siirtymään ja kehittämään liiketoimintaansa samaan suuntaan. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Instagramia, joka toimi ennen vain kuluttajien välisenä kuvaviestintäalustana. Nykyisin yritykset haluavat soluttautua kuluttajien arjen sekaan, esimerkiksi yrityksen omalla Instagram-tilillä, mainostamalla tuotteitaan ja palveluitaan kuluttajalle tämän sitä ehkä huomaamatta.  Markkinointi on siirtynyt sosiaaliseen mediaan ja mainosviestejä upotetaan sivustojen bannereihin. Yritykset pyrkivät saamaan oman sivustonsa Google-hakutulosten kärkeen hakukoneoptimoinnilla ja näin kalastamaan lisää asiakkaita.  

Mobiilisovellukset yleistyivät 2010-luvun taitteessa. Niille on yhä enemmän kysyntää aina auton parkkeerauksesta kielten oppimiseen. Sovellusten suosio perustuu helppouteen. Ihminen on laiska eläin ja se pyrkii kehittämään ympäristöään jatkuvasti vaivattomampaan suuntaan. Vanha kliseinen sanonta “aika on rahaa” pitää yhä paikkansa. Digitalisaation ansiosta ihmisten aikapankkiin kilahtaa kolikoita tihenevään tahtiin.  

Aikaa pyritään säästämään monella muullakin liiketoiminnan osa-alueella. Tuotantoa on pystytty tehostamaan digitaalisiin toimintoihin siirtymällä. Siirtyminen suunnittelun ja tuotannon välillä on vaivatonta, kun digitaalisella alustalla muodostettu 3D-malli saadaan parilla klikkauksella suoraan tuotantoon. Aukottoman tiedonvaihdon ansiosta mallinnus käy nopeasti, varmasti ja tehokkaasti. Taas pari kolikkoa pankkiin. Sen lisäksi, että digitaalisuus tehostaa toimintoja, yksi sen suurimmista eduista on globaali käytettävyys. Saattaa olla, että yrityksen pääkonttori sijaitsee toisella puolella maailmaa tuotantolaitoksiin nähden, muttei se ole nykypäivän liiketoiminnalle ongelma. Tiedot välittyvät näppärästi bittiavaruudessa konttorilta toiselle.

Digitalisoituminen ulottuu myös yrityksen rajapintaan, aina rekrytointiprosessiin saakka. LinkedIn toimii työntekijät ja työnantajat yhteen saattavana portaalina. Videohaastattelut ovat olleet viime aikoina kasvava trendi ja suunta on yhä mobiilimpaan suuntaan. Duunitorin teettämän kyselyn mukaan avoimien työpaikkojen etsiminen mobiilissa onnistuu jo, mutta ongelmana on, ettei koko prosessia voi saattaa loppuun mobiilisti. CV:n liittäminen tai hakemuksen viimeistely vaativat yhä tietokonetta. Kelkka on kuitenkin jo käännetty, joten jatkossa nämäkin toiminnot ovat varmasti mahdollisia. Eivät olisi isovanhempamme varmasti uskoneet 50-luvulla lehdistä työpaikkoja selaillessaan, että jonakin päivänä kaikki tämä tapahtuu virtuaalimaailmassa.

Lähteet:

https://www.hakukonemestarit.fi/blogi/digitaalinen-markkinointi-vs-perinteinen-markkinointi/

http://www.ideal.fi/fi/tuotteet/manufacturing-process-management/

https://www.emce.fi/blog/sahkoinen-vs-digitaalinen-taloushallinto/