Tulevaisuus tuo tullessan

[sebastiantoivola]

Tulevaisuuden maksutavat

Verkossa maksaminen, siruilla maksaminen, e-lompakko puhelimessa. Ei muutamavuosi sitten ollut tietoakaan mihin maksaminen menee tulevaisuudessa, mutta nyt alkaa suunta olemaan yksiselitteinen. Kivijalkakaupoissa, joissa maksat vain käteisellä on historiaa.  On lähes varmaa, että maksaminen onnistuu kortilla, käteisellä, mobiilimaksulla tai laskulla. Olettama on, että maksutapoja on joka lähtöön. Nykymaailman osto prosessi vaatii osto käyttäytymiseltä vaivatonta maksamista.

Ruotsissa on käytössä ihon alle laitettavat sirut, jotka ovat käytännössä aivan sama asia, kun pankkikortissa oleva lähimaksu. Siruun voi kuitenkin tallentaa muutakin kuin pelkän pankkikortin: Salikortti, kotiavaimet, auton avaimet, työpaikan kellokortti, käytännössä kaikki mitkä toimivat lukijana. Nykyisellä lähimaksamis mallilla on tullut ilmi korttivarkaudet, joilla varkaat kopioivat kortin tiedot tai veloittaa tililtä x-summan rahaa, kuitenkin turvallisuus syistä maksimissaan 25euroa. 76% prosenttia suomalaisista on jo ottanut käyttöönsä mobiilimaksamisen, sekä vuoden 2018 tutkimuksissa (Kaupan liitto) tämä on tuonut lisätienestiä kauppiaille.

Auton Valmistaja Tesla on ottanut käyttöön langattoman lisävaruste osto palvelun. Tesla auto osaa ajaa itsestään a-pisteestä b-pisteeseen, mutta jos sinulla ei ollut vielä varmuutta lisävarusteen tarpeellisuudesta osto hetkellä, on tehty mahdolliseksi ostaa tämä lisävaruste omalta parkkipaikalta langattomasti. Syötät auton omaan tietokoneeseen luottokortintiedot ja auto lataa itsestään itse-ajo ominaisuuden samalla kun nukut yöllä. Tämä ominaisuus lisääntymässä monella auton valmistajalla. Logistiselta ratkaisulta tämä on nykyiselle osto käyttäytymiselle lähes täydellinen vaihtoehto.

Hyvin juhlitun illan jälkeinen sunnuntai on fyysisesti sekä henkisesti erittäin raskas päivä. Lähdenkö kauppaan ostamaan rasvaista ruokaa ja herkkuja, ulkonakin sataa vettä ja ei huvita. Nämä ajatukset olivat monen suomalaisen mielessä vielä muutama vuosi sitten. Nyt jos omaat pankkikortin ja mobiilisovelluksen, tuodaan kotiovellesi mitä vain. käytännössä mihin kellon aikaan vain. Tämänkin osto kulttuurin on luonut kuluttaja.

[sebastiantoivola]

Some markkinoinnin trendit

Someduunarit eli nämä sosiaalisen median kasvot yrityksissä, monen teksteistä havainneena tämä tuntui nousevan esiin monen suusta sivulauseissa.

 ”Toivon, että sosiaalisen median markkinointi nähtäisiin myös liiketoiminnallisestikin kannattavana funktiona, ei pelkästään hauskana ”Facebookiin päivittämisenä” ilman mittaamista ja analyysiä. Sosiaalisessa mediassa olisi niin paljon potentiaalia markkinointi- ja myyntikanavana, kun sitä tehtäisiin tavoitteellisesti kanavien ehdoilla. Loistavien sisältöjen jakelua tukemaan tulisi tehokasta dataohjattua mainontaa. Toivon siis näkeväni entistä parempaa ja tavoitteellisempaa somemarkkinointia ja -mainontaa ensi vuonna. Tässä haaste kaikille someduunari-kollegoille. ”

Sitten taas valtavassa sisällön paljoudessa laatu korvaa määrän. Somessa on valtava määrä julkaisuja joilla yritykset yrittävät erottautua joukosta. Älä turhaan huuda kovaan ääneen joka paikkaan, vaan yritä kuunnella mitä asiakas haluaa. Älä tuota liikaa sisältöä vaan tee vähemmän laadukkaalla sisällöllä. Mikään brändi ei erotu luokattoman huonolla materiaalilla somessa, eikä se varsinkaan tee brändistä mielenkiintoista asiakkaan silmissä. Tämä koskee myös videojulkaisuja, koska ns. ”tuubavideoita” on netti pullollaan. Keskity enemmän sisältöön kuin määrään, jopa videon laatu voi olla laadultaan heikompaan jos videon viihdearvo on kohdallaan.

”Empatia esiin – ihmisten ymmärtäminen ja ilahduttaminen keskiöön” 

Nostata tunteita. Pelkkä palvelu ei ole enää riittävä asiakkaalle, hän haluaa kokea että hänestä välitetään ja että asiakas on tärkeä. Ymmärrä tunteet minkä perusteella asiakas tykkää tai jakaa juuri teidän yrityksen postauksia. Keskity asiakkaaseen, sen sijaan että toisit yrityksen brändiä liikaa esille. Käy aitoa keskustelua asiakkaan kanssa, jolloin asiakas ei koe että yritys vaan markkinoi omaa brändiään jatkuvasta. Kuitenkin muista luoda yritykselle juuri se oma tarina, jossa kerrot miksi olette kiinnostavia ja mikä saa teidät syttymään.

 ”Niche-kohderyhmille suunniteltu markkinointi” Yhtä ja samaa kaikille ja kaikilla kanavilla ei vaan toimi enää. Ennen pärjättiin sillä että sama materiaali julkaistiin printtimediassa, televisiossa ja radiossa, mutta nykyään markkinointi osaa ottaa huomioon somealustat asiakaslähtöisesti.  Somemarkkinoinnin kehittyneet toiminnot mahdollista tarkkaa segmentointia tyyliin ”Peräseinäjoki–Reisjärvi–tanssiaharrastavatubettaja–luontokuvaintoilija-tasolla”. Kyllä, se toimii. Zalandon kokemusten mukaan tarkka kohdennus parantaa viestin läpimenoa jopa kymmenillä prosenteilla.   

Kasvanut sisällöntuotanto tuo myös ongelmia, koska sisältöä on jo liikaa, niin miten tavoitetaan juuri se meidän kohderyhmän potentiaalinen asiakas. Tiedon puute hankaloittaa kohdentamista ja sisällön personointia. Kuitenkin kohderyhmät on tavoitettavissa ja sitä varten somessa onkin jo niche-asiantuntijoita, joilla on kokemusta juuri oikean kohderyhmän tavoittamisesta.http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf

[sebastiantoivola]

Yheisömanageri “Community Manager”

Yhteisömanageri, englannista community manager on digitalisaation ja sosiaalisen median luoma työ (”uusi”). Kuinka hienoa ja todella tärkeässä roolissa nykypäivänä. yhteisömanageri vastaa yrityksen sosiaalisesta mediasta, viestinnästä ja kommunikoinnista verkossa. Usein kasvottomat kasvot monelle asiakkaalle kun tutustuvat yrityksen palveluihin tai annettuihin palautteisiin.

Pienemmissä yrityksissä yrittäjät itse yleensä huolehtivat tästä roolista, mutta yrityksen koon kasvaessa tähän on aivan oman koulutuksen saaneita henkilöitä.

  Vaikka yhteisömanagerin työ saattaa kuulostaa upealta, on silläkin omat haasteensa. Kun työtä tehdään näin näkyvässä roolissa omalla naamalla, kaikki vastuu, stressi, vaatimukset ja odotukset kohdentuvat yhden henkilön harteille. Yksityisyyttäkään ei juuri ole. Työssä ollaan myös paljon kontaktissa erilaisten ihmisten ja ryhmien kanssa, joka vaatii paljon sosiaalista kanssakäymisen taitoa, ja sekin voi pidemmän päälle uuvuttaa ja kuormittaa. Työ ja oma vapaa-aika saattaa olla hankalaa erotella toisistaan, kun työtä on helppoa tehdä esim. kotikoneelta käsin ja viestiä voi tulla ympäri vuorokauden. Lisästressiä saattaa aiheuttaa se, ettei yhteisömanagerin toimenkuvaa vielä oikein ymmärretä – työssä saattaa kohdata siis mm. vähättelyä tai voi joutua selittelemään tekemisiään.

Yhteisömanagerilla on kuitenkin tärkeämpi rooli kuin vain pelkkien Facebook-sivujen päivittely. Hän seuraa aktiivisesti toimialan kehitystä ja toimiessaan asiakasrajapinnassa hän tietää, mitä asiakkaat odottavat ja millaista palautetta he ovat antaneet. Täten yhteisömanagerilla on paljon tietoa, jota yritys voi hyödyntää juuri vaikkapa tuotekehityksessä. Hallinnoidessaan yrityksen some-kanavia, verkostoituessaan ja järjestäessään tapahtumia tai kilpailuja yleisölle ja asiakkaille, yhteisömanageri on tärkeä osa yrityksen markkinointia. Kun hän tuntee asiakkaat, tietää hän, miten markkinointia tulisi heille kohdentaa. Asiakaspalveluun yhteisömanageri vaikuttaa suorasti sillä, kuinka tehokkaasti vaikkapa sosiaalista mediaa hyödynnetään (esim. kysymyksiin vastaaminen), mutta myös epäsuorasti huolehtiessaan työntekijöiden oloista, työkaluista ja ilmapiiristä. Yhteisömanageri on vielä niin uusi ammatti, että sen työnkuva on vasta muotoutumassa. Mielenkiintoista siis nähdä, mihin tämä uusi ammatti lähtee muovautumaan tulevaisuudessa ja voidaanko siitä ammentaa vielä jotain uutta.

Lähteet:

https://viestijat.fi/nettikatilosta-yhteisomanageriksi/

https://www.soste.fi/ajankohtaista/sosteblogi/elinvoimaiset-jarjestot/mihin-tarvitaan-yhteisomanageria.html

https://kinda.fi/posts/uusi-ammattikunta-yhteisomanagerit/

[sebastiantoivola]

Social media map

Sosiaalinen media on kasvanut valtavasti viime vuosien aikana. Erilaisia kanavia löytyy nykyään jo satoja ja uusia syntyy ja vanhoja kuolee jatkuvasti. Todella harvoin jokin sovellus erottuu edukseen ja sen saaman suosion myötä sillä voi olla aktiivisia päivittäisiä käyttäjiä satoja miljoonia, kuten Facebook, Watsapp, Instagram ja Snapchat. Tämä luo erinomaisia mahdollisuuksia myös yrityksille, jotka haluavat hyödyntää sosiaalisen median kanavia ja kohdistaa markkinointiaan juuri sinne, missä potentiaaliset asiakkaat ovat aktiivisesti läsnä. Tässä blogissa käydään läpi kahta itselleni täysin uutta sosiaalisen median kanavaa ja pohdin samalla, miten yritykset voisivat hyötyä juuri näistä kanavista.

Ensiksi tutustuin tähän suurta suosiota nauttivaan Snapchat-sovellukseen. Lyhykäisyydessään sen on perustaneet kaksi Stanfordin yliopiston opiskelijaa vuonna 2011 ja sillä on vuodesta 2017 lähtien ollut yli 178 miljoonaa käyttäjää, joista n. 60% ovat sisällöntuottajia. Yli puolet käyttäjistä on 18-24 vuotiaita nuoria, vaikkakin sovellus on löytänyt käyttäjiä kaikista ikäluokista. Lisäksi palvelussa katsotaan yli 5 miljardia videota päivittäin. Kilpailu on osoittautunut kovaksi ja instagram on saanut kasvatettuaan markkinaosuutta snapchatilta.

Toisena kanavana haluan nostaa yhden sovelluksen sisäisen mediakanavan, johon törmäsin hiljattain ihan sattumalta Facebookia selatessani. Se on Facebook marketplace, joka tuli Suomessa käyttöön syyskuussa 2017. Siellä voi jokainen käyttäjä (yksityinen/yritys) myydä ja ostaa käytettyjä ja uusia tavaroita ja palveluita paikallisesti. Idea on, että voit hakea sivulta erilaisin hakukomennoin ja kategorioin sinua kiinnostavia tavaroita, jonka jälkeen saat kaikki kyseistä tavaraa myyvät henkilöt lähialueeltasi. Vähän niin kuin Tori.fi, mutta käyttäjillä on julkiset omat facebook-profiilinsa. Kaupanteon yksityiskohdat ja maksun ostaja ja myyjä hoitavat keskenään, joten Facebook ei ainakaan vielä ole osallisena tässä helpottavine työkaluineen, mutta ehkä tämäkin asia päivittyy jo pian. Lisää tästä mielenkiintoisesta uudistuksesta voi lukea: https://someco.fi/blogi/facebookista-kauppapaikka-niin-yrityksille-kuin-yksityiskayttajille/.

Kauppapaikka tuo yrityksille siis suoran mahdollisuuden myydä tuotteitaan ja palveluitaan Facebookin kautta yrityssivuillaan. Kauppaan voidaan ladata tuotteita ja tuotetietoja sekä siellä voi tehdä tuotteita mainostavia Facebook-mainoksia, ja myös kävijöiden tiedoista saa dataa. Tämä tuo yrityksille ehdottomasti lisää mahdollisuuksia saada uusia asiakkaita ja mainostaa asiakkailleen tarjoomaansa Facebook-sovelluksen alla. Mielestäni Facebook -käyttäjäkunta huomioon ottaen (2017 vuonna 2 miljardia rekisteröitynyttä käyttäjää) tämä marketplace on yritykselle ehdoton paikka myydä ja mainostaa itseään sekä tulla kuulluksi.

Loppukaneettina voisi todeta ainakin sen, että yritysten tulee ehdottomasti käyttää aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavia, mikäli haluavat selviytyä kilpailluilla markkinoilla alati digitalisoituvassa ympäristössä. Sisältöä tulee tuottaa aktiivisesti ja olla juuri siellä, missä asiakkaatkin ovat. Asiakaskohtaamisen taidon tärkeys on nykymaailmassa yksi tärkeimpiä yrityksen kohtaamia haasteita ja kulmakiviä, joista selviämiseen tulee nähdä todella vaivaa. Sosiaalinen media on vuorovaikutusta, jolla ollaan paljon enemmän läsnä asiakkaiden elämässä kuin ennen, joten jos yrittäjät edelleen tuntevat piston sydämessään, niin ei muuta kun äkkiä Social media map:ia etsimään ja sosialisoitumaan!

 Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Snapchat

https://www.mikrobitti.fi/neuvot/mika-on-snapchat/b4faeeab-ea48-3c93-8e84-c3a6210b4afe

https://www.snapchat.com/add/ptvatanen/

https://someco.fi/blogi/facebookista-kauppapaikka-niin-yrityksille-kuin-yksityiskayttajille/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Facebook

http://esseepankki.proakatemia.fi/sosiaalisen-median-merkitys-yrityksen-markkinoinnissa/

https://www.sharmonypa.com/social-media-friend-foe-important-makes-sense-get-help/

[sebastiantoivola]

Inbound markkinointi

Markkinoinnin termit Inbound ja Outbound, mitä ne oikeastaan tarkoittavat?  Markkinoinnissa sekä myynnissä usein kuullut termit tarkoittavat myymisen tai markkinoinnin tapaa.  Inbound markkinointi  on markkinointimalli, jossa markkinoinnilla pyritään saamaan asiakas ottamaan itse yhteyttä. Olennaista on se, että yhteydenottaminen on tehty helpoksi ja vaivattomaksi.  Tässä markkinointimallissa onnistuminen edellyttää, että asiakkaat haluavat vastaanottaa markkinointimateriaalia eri viestintäkeinoin sekä markkinoinnissa osataan esittää tuote niin myyväksi, että asiakas tarttuu toimeen ja ottaa kontaktia ostajana. Inbound markkinointia suoritetaan esimerkiksi hakukoneoptimoinnilla. Inbound-myyjä roolissaan vastaanottaa asiakkaan yhteydenoton ja vie kaupat loppuun. Kuitenkaan ei pidä ajatella, että yhteyttä ottava asiakas olisi valmis ostaja. Asiakkaan tarpeet kartoitetaan sekä myynti prosessia noudatetaan entiseen tapaan. 

Suomen Digimarkkinointi käyttää hakukoneoptimointia markkinoinnissaan ja suurinosa asiakkaista saapuukin Googlen kautta.  Huolellisesti tehty hakukoneoptinmointi tuo kyseiselle sivustolle 7000 kävijää kuukaudessa kuluttomasti.   Outbound markkinoinnissa tarjoaja lähestyy asiakasta. Outbound markkinointia on esimerkiksi radiomainonta tai sanomalehtien kautta tapahtuva mainonta. Outbound myyjä ottaa asiakkaaseen suoraan henkilökohtaisesti yhteyttä käyttämällä erilaisia viestintäkeinoja. Ulkopuolelta hankittua ja ostettu dataa käytetään Outbound markkinoinnissa.  Inbound markkinoinnissa markkinointi kohdistetaan mahdollisiin ostajiin, jotka ovat vapaa-ehtoisesti luovuttaneet yhteystietonsa ja ilmoittaneet haluavansa vastaanottaa mainontaa ja tarjouksia. Tästä syystä Inbound-markkinointi vaikuttaa enemmänkin auttamiselta ja Outbound markkinointi mielletään jopa häirinnäksi. Outboundiin suhtautuminen riippuu kuitenkin lähestymistavasta ja tyylistä. Ensimmäinen kohtaaminen yrityksen kanssa vaikuttaa suuresti siihen halutaanko yrityksen kanssa asioida enää jatkossa tai jäikö yrityksestä kertakaikkiaan minkäänlaista mielikuvaa. Hyvä Outbound myyjä ja sitä tukeva markkinointi muovaa kylmästä asiakkuudesta asiakkaan, joka on kiinnostunut kuulemaan lisää palvelusta myöhemminkin, vaikka varsinaista tarvetta sillä hetkellä ei olisikaan. 

Potentiaalisten asiakkaiden siirtyessä perinteisemmistä kanavista internettiin on markkinoinnin reagoitava. Asiakaspalvelu Chatit helpottavat asiakasta saamaan yhteyttä  tarjoajaan jo siinä vaiheessa kun verkkokaupassa tai palvelun tarjoajan sivustoilla vieraillaan. Myös Outbound-markkinoinnissa on annettava asiakkaalle hyvät mahdollisuudet kieltää markkinointi ja halutessaan jälleen vastaanottaa markkinointia. On muistettava, että sen hetken tarpeettomuus palvelulle, ei tarkoita sitä, että asiakas ei olisi enää potentiaalinen ostaja.  On löydettävä tasapaino sen kanssa, markkinoiko ollenkaan vai markkinoiko liikaa. Tilan antaminen on tärkeää ja sitä annetaan asiakkaalle palaamalla kohtuullisen ajan jälkeen uudelleen asiaan.  Ammattitaitoisella Inbound-markkinoinnilla kaupat tuntuvat syntyvän itsestään. 

[sebastiantoivola]

Digibarometri

Digibarometri on julkaisu, jossa verrataan 22 maan digitalisoitumista kolmella eri osa-aluella. Miltä se näyttää yrityksissä, kuluttajien arjessa sekä julkisella sektorilla. Vuonna 2016 digibarometrissa, suomi sijoittui kärkeen. Suomella oli mittauksen mukaan saatavilla paras hyöty digitalisaatiosta, jonka mahdollisuuden Suomi oli tähän asti jättänyt käyttämättä. Samaan aikaan kun Suomen suurimmat kaupanalan yritykset kalastelevat asiakkaita viidestä eri maasta, naapurimme Ruotsi kymmenestä.  Itse haluan tukea Suomalaista yrittämistä ja liiketoimintaa, joten punnitsen usein, missä minun olisi hyvä asioida, jotta kolikkoni merkitsisivät mahdollisimman paljon ostoksen summasta riippumatta. Verkkokauppaostamisessa pyrin hyödyntämään samaa ajattelutapaa, mutta se on huomattavasti haasteellisempaa.  Jopa neljä suomalaista viidestä, päätyy ulkomaiseen verkkokauppaan muodin osalta. Suomalaiset verkkokaupat keskittyvät hakemaan kotimaasta asiakkaita, mutta harmikseen usein eivät kykene täyttämään asiakkaan odotuksia vielä paikallisestikaan. 

Samaa tuotetta myyvä ulkomainen verkkokauppa toimittaa tuotteen asiakkaalleen usein nopeammin kuin kotimainen verkkokauppa.  Ostopäätökset perustuvat toimituksen lisäksi myös hintaan ja Suomi tuntuu häviävän näissä kertatoisensa jälkeen. Suomalaisten kivijalkamyymälöiden tueksi perustettujen verkkokauppojen tarkoitus ei ole aina menestyä. Myymälän lisäksi perustettu verkkokauppa antaa uskottavuutta yrityksenä sekä osoittaa asiakkaille yrityksen digitaalisuudesta, eli kuinka mukana yritys on tässä päivässä.  Digibarometrin mukaan pari vuotta sitten, eli vuonna 2016 Suomi pystyi tarjoamaan parempia rahoituspalveluja kuin Ruotsi. Suomi ja Ruotsi taistelevat paremmuudesta, oli kyse jääkiekosta tai yritysmaailmasta. Oma arvostukseni ruotsalaisyrityksiä kohtaan on suuri sekä ihailen Ruotsin modernia ajattelutapaa yritysjohtamisesta. Ruotsissa otetaan uusi kokeiluun kun mahdollista, kun suomessa saatetaan miettiä pitkäänkin sen tarpeellisuutta tai tarvetta. Suomalaiset ovat varovaisia ja tyytyvät vähempään, mitä todellisuudessa haluaisivat.  Seuraavana vuonna julkaistussa Digibarometrissä 2017 Suomen sija mittauksissa putosi kullasta hopeaan. 2018 Kärki koostuu edelleenkin pohjoismaista järjestyksessä Norja, Suomi, Tanska ja Ruotsi. Vuoden 2017 Digibarometri keskittyi tekoälyn ympärille. Suomessa tekoäly-yrityksiä on 350, jotka suurin osa hyödyntävät ulkomailla kehitettyä tai toimivaa alustaa. Tutkijoita eri tutkimuslaitoksissa on 400, joista suurin osa työskentelee Aalto-yliopistossa.  Tekoälystä on kuvailtu ohjelmistoksi joka jäljittelee ihmisälyä. Digibarometrissa tämä määritelmä tyrmätään ja halutaan korostaa digitalisaation aikana ihmisälyn määritelmän hämärtymistä. Sen sijaan esitetään, että tekoäly on itsenäisesti toimiva ennakointi- ja päättelymenetelmä.  Suomalaiset rakastavat digitalisaation ja tekoälyn mukana tuomia sovelluksia ja palveluita käyttäjinä yksityisyyden rajoissa. Suomessa reaktiot kauppaostosten seurannalle on pelkästään ollut suuri ja kotimaassamme todellakin pelätään seuratuksi tulemista.  Digibarometrissa Suomi on löytänyt paikkansa kärjestä, mutta tehtävää digitalisaation tiimoilta tekoälyn hyödyntämisen lisäksi on paljon. 

[sebastiantoivola]

Googlen tuoteperhe

Googlen tuoteperhe on valtava ja parhaiten se tunnetaan hakukoneestaan. Google on hakukoneiden markkinajohtaja. Palveluita löytyy kuluttajien käyttöön kuin yrityksillekin. Suuressa suosiossa ovat Youtube, Gmail ja paljon kritiikkiä toimivuudestaan saanut Google Kääntäjä.  Yrityksille Google tarjoaa työkaluja esimerkiksi kehitykseen, kommunikointiin, julkaisemiseen ja tilastointiin. Nostaisin kuitenkin muutaman tuotteet korokkeelle asiakkaiden löytämiseksi ja kävijöiden mittarointiin.   Ei liikevaihtoa ilman asiakkaita, ei tietoisuutta ilman mainontaa.  Miten löytää asiakkaat verkossa?  

Kävijämäärää verkkosivustoilla seurataan samaan tapaan kuin kivijalkamyymälöissäkin. Kaupoissa automaattisesti avautuvat portit keräävät laskutietoa asiakkaiden määrästä ja samaan aikaan kuittitulostin laskee ostokuitteja.  Verkkosivuston kävijämäärää mitataan useimmin Google Analytics ohjelmalla. Se on verkkosivuihin tarkoitettu kävijämäärän seurantatyökalu. Kävijästä saadaan tietoa JavaScriptin avulla ellei kävijä ole kytkenyt sitä pois käytöstä. Verkkosivuston ylläpitäjä pääsee seuraamaan tilastoja ja näkee kokonaiskuvan verkkosivustonsa liikenteestä kirjautumalla kyseiseen palveluun. Koen datan analysoinnin erittäin kiinnostavana ja jos palvelun tarjoamaa dataa osataan hyödyntää oikein, verkkosivustot saavat tästä erittäin arvokasta tietoa jota voidaan hyödyntää esimerkiksi kehityksessä.  Milloin kävijät vierailevat sivustollasi? Kuinka moni kävijöistä ostaa?  Google AdWords on yksinkertainen työkalu kävijöiden ohjaamiseksi omalle sivustolleen. Kyse on hakusanamainonnasta, jossa ohjelmaan syötetään verkkosivustoonsa sopivia hakusanoja. Adwords hakusananmainonnalla määriteltyjen hakusanojen jälkeen verkkosivusto nousee ensimmäisten joukkoon hakusivustolle, josta se on kävijälle helposti löydettävissä. Hakusana voi olla yrityksen tuotevalikoimasta löytyvän tuotteen nimi tai hakusana voi olla esimerkiksi tuotteen materiaali tai kokoluokka. Ohjelma on suunnattu uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi eli Inbound markkinointiin.  Googlen järjestelmä PageRank mittaa sivustolle tulleiden kävijöidenmäärää linkkien kautta. Merkittävän sivuston kautta verkkosivustolle tuonut linkki, merkitsee Ranking tiedoissa enemmän kuin tuntemattomman sivuston kautta saapunut käynti. Samoin kuin Google Analytics, ohjelma antaa erittäin arvokasta tietoa sivuston kävijöistä. Kivijalkamyymälöissä tämän tyyppinen tilanne voisi olla messuilta saatu etukuponki, joka käytetään myymälässä. Kuponkin on tässä kohtaa toiminut asiakkaalle linkkinä, joka on johdattanut ostajan myymälään. 

[sebastiantoivola]

Lean Canvas Validia

Lean Canvas

Innovointiprosessimme tuloksena ehdotamme Validian henkilökohtaisen avun kehittämiseksi mobiilisovellusta, jonka avulla asiakkaat saisivat paremmin tietoa hoitajista, sopia palveluista ja antaa palautetta hoitajan työskentelystä. Sovellus myös auttaa hoitajia ja Validiaa esimerkiksi aikataulujen suunnittelussa ja palveluiden kehittämisessä.

Mobiilisovelluksen kohderyhmänä ovat kaikki Validian henkilökohtaisen avun asiakkaat, jotka kykenevät sovellusta omilla mobiililaitteillaan käyttämään. Lisäksi sovellus toimii työkaluna myös hoitajille, heidän suunnitellessa tulevia työtehtäviään.  

Sovellus tuo lisäarvoa asiakkaalle helpottamalla yritykseen tutustumista palveluntarjoajaa valittaessa ja mieluisan hoitajan löytämistä, sekä hoitajien kanssa kommunikoimista. Näin asiakas voi kokea pääsevänsä paremmin vaikuttamaan omaan hoitoonsa sekä löytämään juuri oikeanlaisen hoitajan itselleen, minkä ansiosta hyvä hoitosuhde muodostuu nopeammin. Hoitajat voivat sovelluksen välityksellä esitellä itsensä asiakkaille haluamallaan tavalla. Sovellus myös tarjoaa selkeän kanavan asiakaspalautteen antamiseen, mikä madaltaa kynnystä palautteen antamiselle, sillä kaikki asiakkaat eivät välttämättä uskalla sanoa kasvotusten asioita mitä pitää kehittää tai voisi tehdä paremmin. Näin myös Validia saa enemmän tietoa, jonka pohjalta palveluita voidaan kehittää.

Toiminnanohjauksessa sovellus kerää dataa palveluiden laadusta ja kestoista, joilla pystytään antamaan palveluille ohjeajat, tinkimättä tietenkään laadusta. Ohjeaika on palvelulle/hoidolle annettava aika missä sen pystyy suorittamaan, tällä esimies seuraa onko toiminta tehokasta. Ohjeaikojen alittuessa ja laadun pysyessä vaadittavalla tasolla työntekijä saavuttaisi suoritteen työstään esim. tehtyjä palveluita 9h edestä ja läsnäoloa päivältä 7,5, jaetaan tehdyt palvelut läsnäololla ja saadaan luku 1,2 luvun ollessa yli 1 on toiminta tehokasta ja vaadittavalla tasolla. Luvun ollessa alle 1 työnantaja käy työntekijän kanssa läpi, miten tehokkuutta saisi parannettua. On tärkeää huomioida palaute suoritteen ohella, jotta laatu pysyy vaadittavalla tasolla. Huono palaute leikkaisi suoritetta x-määrän. Suorite voisi olla x-määrä kuukaudessa tuntipalkan päälle. Tällä saataisiin turhat liikkeet pois työstä ja toiminta kehittyisi ns. automaattisesti ja työstä tulisi motivoivampaa.

Mobiilisovelluksesta tiedotetaan asiakkaille kaikkien Validian käytössä olevien omien medioiden, kuten nettisivujen ja sosiaalisen median välityksellä. Lisäksi sovellusta tuodaan esiin alan järjestöjen välityksellä ja kuntien palveluntarjoajien listoilla Validian muiden tietojen yhteydessä.

Innovaation tulovirrat perustuvat sovelluksen avulla lisääntyvään Validian asiakasmäärään. Lisäksi sovellukseen voitaisiin mahdollisesti myydä mainostilaa yhteistyökumppaneille.

Sovelluksesta koituvia kustannuksia ovat sen kehittämiseen ja ylläpitämiseen menevä raha sekä aika mikä menee hoitajien koulutukseen sovelluksen käytöstä ja heidän tekemien esittelyjen päivittäminen. Myös sovelluksen markkinointiin täytyy käyttää jonkin verran rahaa, jotta asiakkaat löytävät sovelluksen ja ottavat sen käyttöönsä.

Validian lisääntynyt asiakasmäärä ja sovellusta käyttävien asiakkaiden määrä ovat ratkaisevia mittareita siinä, miten onnistunut innovaatio on. Myös kasvanut asiakastyytyväisyys toimii oivana mittarina sovellukselle.

Suurin etu sovelluksella kilpailijoihin verrattuna on se, että kilpailijoilla ei ole käytössä vastaavanlaista sovellusta. Sovelluksen täytyy olla mahdollisimman yksinkertainen ja helppo käyttää, jolloin asiakkaat myös omaksuvat sen käytön.

[sebastiantoivola]

Tulevaisuuden maksutavat

Verkossa maksaminen, siruilla maksaminen, e-lompakko puhelimessa. Ei muutamavuosi sitten ollut tietoakaan mihin maksaminen menee tulevaisuudessa, mutta nyt alkaa suunta olemaan yksiselitteinen. Kivijalkakaupoissa, joissa maksat vain käteisellä on historiaa.  On lähes varmaa, että maksaminen onnistuu kortilla, käteisellä, mobiilimaksulla tai laskulla. Olettama on, että maksutapoja on joka lähtöön. Nykymaailman osto prosessi vaatii osto käyttäytymiseltä vaivatonta maksamista.

Ruotsissa on käytössä ihon alle laitettavat sirut, jotka ovat käytännössä aivan sama asia, kun pankkikortissa oleva lähimaksu. Siruun voi kuitenkin tallentaa muutakin kuin pelkän pankkikortin: Salikortti, kotiavaimet, auton avaimet, työpaikan kellokortti, käytännössä kaikki mitkä toimivat lukijana. Nykyisellä lähimaksamis mallilla on tullut ilmi korttivarkaudet, joilla varkaat kopioivat kortin tiedot tai veloittaa tililtä x-summan rahaa, kuitenkin turvallisuus syistä maksimissaan 25euroa. 76% prosenttia suomalaisista on jo ottanut käyttöönsä mobiilimaksamisen, sekä vuoden 2018 tutkimuksissa (Kaupan liitto) tämä on tuonut lisätienestiä kauppiaille.

Auton Valmistaja Tesla on ottanut käyttöön langattoman lisävaruste osto palvelun. Tesla auto osaa ajaa itsestään a-pisteestä b-pisteeseen, mutta jos sinulla ei ollut vielä varmuutta lisävarusteen tarpeellisuudesta osto hetkellä, on tehty mahdolliseksi ostaa tämä lisävaruste omalta parkkipaikalta langattomasti. Syötät auton omaan tietokoneeseen luottokortintiedot ja auto lataa itsestään itse-ajo ominaisuuden samalla kun nukut yöllä. Tämä ominaisuus lisääntymässä monella auton valmistajalla. Logistiselta ratkaisulta tämä on nykyiselle osto käyttäytymiselle lähes täydellinen vaihtoehto.

Hyvin juhlitun illan jälkeinen sunnuntai on fyysisesti sekä henkisesti erittäin raskas päivä. Lähdenkö kauppaan ostamaan rasvaista ruokaa ja herkkuja, ulkonakin sataa vettä ja ei huvita. Nämä ajatukset olivat monen suomalaisen mielessä vielä muutama vuosi sitten. Nyt jos omaat pankkikortin ja mobiilisovelluksen, tuodaan kotiovellesi mitä vain. käytännössä mihin kellon aikaan vain. Tämänkin osto kulttuurin on luonut kuluttaja.

[sebastiantoivola]

Pelillistäminen

Pelillistämisetä on puhuttu paljon viimevuosina, itselleni pelillistäminen on aivan uusikäsite tai ainakin luulin niin. Pureuduttua aiheeseen olen itse asiakkaana monta kertaa törmännyt pelillistämiseen esim, verkkokauppa wish käyttää pelillistämistä todella tehokkaasti, saat jatkuvista sisäänkirjautumisista bonuksia.

Pelillistäminen on ollut käytössä todella kauan, ennen kuin se sai oman terminsä, muistan kun sain lahjaksi vanhemmiltani Ipodin missä oli Nike+ ”aplikaatio”, siihen aikaan ei käytetty sanaa aplikaatio, mutta Nike+ ipdoin mukana tuli gps:llä varustettu mokkula joka keräsi dataa missä liikuit(Tietenkin tämän jälkeen piti ostaa kengät joihin tämä mokkula sopii), kuinka nopeasti ja kuinka kilometriä. Sekä omassa työyhteisössä käytetään pelillistämistä. Mitä pelillistäminen sitten oikein on?

Pelillistäminen ei mielestäni siis ole mikään peli, joka luodaan työyhteisössä vaan tehdään jostain prosessista pelimäisempi ja saadaan tällöin jostain ei mielekkäästä prosessista motivoivampi ja mielekkäämpi.

Pelillistäminen yhdistetään usein myyntityöhön, mutta miksi sitä ei voisi yhdistää tuotantoon. ”Karkea esimerkki, ole ensimmäinen viikonajan, joka aloittaa ja lopettaa tietyn työvaiheen” kuulostaa tylsältä, mutta tätä varten on perustettu yrityksiä, jotka luovat ja kehittävät erinlaisille yrityksille räätälöityjä pelillistämis prosesseja.

Jokainen meistä on joskus pelannut jotain peliä, ja nykypäivänä aivan varmasti jokainen meistä on törmännyt pelillistämiseen jollain tavalla. Tästä, herääkin miete tuleeko pelillistäminen olemaan vain tämän vuosikymmenen trendi vai pysyvä toimintatapa työyhteisöissä. Niin kauan kuin pelejä ja ne kehittyvät huimaa vauhtia, niin tulee varmasti pelillistäminenkin olemaan osa työelämäämme.

Lähteet:

https://www.tivi.fi/Kumppanit/Sofigate/pelillistamisella-bisneshyotya-viisi-vinkkia-pelin-kaynnistamiseksi-6547100

http://nordicedu.com/mika-on-pelillistamisen-ja-pelin-ero

[sebastiantoivola]

Innovaatio ja innovointi

Innovaatio kehittää vanhaa, luo uutta ja siihen panostetaan valtavasti ympäri maailmaa, EU on yksi maailman suurimmista tutkimus- ja innovaatiorahoittajista. Suomessa on jaetu jo 87.5milj. euroa innovaatioon (yrityksille, kunnille sekä yksityisille sektoreille). Tämä kuvastaa innovaation tärkeyden ja kuinka se ajaa nyky-yhteiskuntaamme eteenpäin. On hienoa, että innovointiin satsataan paljon. Se luo uusia mahdollisuuksia, työpaikkoja, kehittää alueita, jossa on avun tarvetta. Edes taivas ei ole rajana.   Nyt on hypetetty innovaatiota näin alkuun niin voidaan puhua faktoista. Mikä hidastaa innovaatiota?

Innovaatioiden leviämistä hidastaa esimerkiksi köyhyys, mikä estää internetin käytön vielä isolta osalta ihmiskuntaa, luulisi internetin olevan jo jokaisen ulottuvilla ketkä sitä tarvitsee. Joissain maissa ulkomailta tulevien vaikutteiden leviämistä estetään sensuurin avulla vedoten epädemokraattisen valtion etuun tai uskontoon.

 Meidät ihmiset voidaan jakaa 5 eri ryhmään innovaation osalta, tämä lista antaa jo osviittaa siitä mitä innovaatio on saanut aikaan tai mitä se tulee saamaan aikaan.

Innovoijat 2–3 % väestöstä: uskaliaita, koulutettuja, omaavat useita informaation lähteitä; Nämä ihmiset ovat niitä eliittejä jotka keksivät ja puskevat ihmiskuntaamme eteenpäin. Keksivät uusia toimintamalleja, tehostavat arkeamme ja helpottavat arjen haasteita! 

Varhaiset omaksujat 10–15 % väestöstä: sosiaalisia johtajia, suosittuja, koulutettuja; Nämä henkilöt toteuttavat paremmin aiemmin keskittyjä innovaatioita.

Varhainen enemmistö 30–35 % väestöstä: vastaanottavaisia tultuaan vakuuttuneiksi innovaation omaksumisen hyödyistä, useita eri sosiaalisia kontakteja;

·          

Myöhäinen enemmistö 30–35 % väestöstä: skeptisiä, perinteisiä, alempi sosio-ekonominen asema; tämä enemmistö on jo elänyt oman innovaatio aikansa.

Hitaat omaksujat 10–20 % väestöstä: vastustavat aktiivisesti uusia innovaatioita, naapurit ja ystävät pääasiallinen tiedonlähde, pelkäävät velkaantumista.

  Osa innovaatiosta saavuttaa nopeammin kuin toiset, joten läheskään aina kaikki ihmiset eivät omaksu innovaatiota ollenkaan. Esimerkiksi tietty uusi urheilulaji tai muotivillitys ei koskaan tavoita kovin suurta osaa väestöstä, kun taas matkapuhelimen on ottanut käyttöön lähes jokainen suomalainen.

[sebastiantoivola]

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta valloittaa,kehittää ja mullistaa tulevaisuutta. Teollisuusyritykset automatisoituvat, lentokoneet osaavat nousta ja laskeutua automaattisesti. Kaikkea tätä ohjaa kuluttaja ja innovaatio. Meillä suomessa on vieläpä kaikki tämä teknologia ja innovaatio olla tässä maailman huippua.  

Otetaan karkeana esimerkkinä alasta mikä tulee tulevaisuudessa kokemaan todella kovia muutoksia lähivuosina(Digitaalisesta näkökulmasta):

Automyynti nyt on: isoja kiinteistöjä, paljon henkilökuntaa, isoja myyntivarastoja, kova kilpailu asiakkaista, raskaita pitkiä prosesseja sekä säädökset jotka tuntuvat kiristyvän vain. Nämä kaikki ovat todella isoja kulu eriä, ei voi olla kannattavaa tehdä autokauppaa nykyisellä toimintamallilla.

Digitaalista liiketoimintaa autokauppaan soveltaessa voisi tuosta raskaasta yhtälöstä poistaa isot kiinteistöt, raskaat pitkät prosessit jonka myötä henkilökunta vähenisi myös, Mutta miten: esimerkiksi. Perhe on ostamassa autoa ja käyttää siihen nyt valtavasti aikaa ja vaivaa kiertelemässä eri autoliikkeitä(eri paikkakunnilla) sekä koeajamassa eri vaihtoehtoja. Digitalisaatio muuttaa autokaupan täysin nettiin jossa perhe katsoo ja valitsee valmiiksi haluamansa koe-ajettavat autot haluamanaan kellonaikana, joka puolestaan muuttaa autoliikkeet yhdeksi isoksi logistiikka keskukseksi, jossa perhe koe-ajaa ja ihastelee kaikki nämä samat autot joihin se käyttää normaalisti monta viikonloppua. Autoliikkeet vievät perusmallit ostokeskuksiin ja muuttuvat ns. “liikkuviksi” ja menevät sinne missä asiakkaat ovat. Tässä asiakaslähtöisyys korostuu, kulurakenne pienentyy huomattavasti kun ei ole hoidettavana isoja kiinteistöjä tai valtavasti henkilökuntaa sitä ylläpitääkseen.