1.2 Digibarometri 2016
Kuva löytyy täältä.
Kolmatta kertaa julkaistavasta digibarometristä saa kuvan Suomen digitaalisesta kehittymisestä, sekä siitä mitä tulisi tehdä paremman digitaalisen tulevaisuuden eteen. Vuoden 2016 barometrissä Suomi menee kärkeen ja muut pohjoismaat tulevat pian perässä. Suomi nousi kärkisijalle, koska sillä on parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Käytön suhteen taas Suomi tippuu sijalle 5.
Suomi syttyi myöhään varsinkin pilvipalveluiden hyödyntämisessä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Lopulta kuitenkin asiat tehtiin vauhdilla ja kirittiin ykkössijalle. Suomen menestys vertailussa perustuu tasaiseen suoritukseen joka sektorilla. Ja tämä kertookin siitä, että Suomella olisi kaikki edellytykset vieläkin parempaan menestykseen.
Suomi on selvä ykkönen yritysten digitalisuudessa, kun taas mm. Itävalta jää selvästi jälkeen, koska heillä on heikkouksia teknisissä valmiuksissa ja pilvipalveluiden käytössä. Kansalaisten digivertailussa Suomi jää muiden pohjoismaiden taakse sijoittuen neljänneksi, tämä johtuu paljon siitä, että vaikka käytämme paljon sähköistä viestintää, niin olemme passiivisia sosiaalisen median suhteen emmekä tee ostoksia yhtä aktiivisesti kuin muut Pohjoismaat. Suurimmassa osassa Pohjoismaat pitävät kärkipaikkaa, kun taas mm. Italia jää selvästi jälkeen usealla sektorilla.
Jaakko Pihlaja mainitsee, että edelliseen vuoteen verrattaessa verkkokaupan kilpailutilanne Suomessa on edelleen kiristynyt. Tämän perusteella suomalaisilla ei ole haluja tai kykyjä hyökätä kansainväliseen verkkokauppaan. Kuitenkin suuri osa suomalaisista käyttää verkkokauppoja kuukausittain ja useimmiten päätyvätkin ostamaan ulkomaalaisilta verkkokaupoilta, koska suomalaisten verkkokauppojen kirjo ei vielä päätä huimaa.
Mikko Honkanen ja Lauri Häme ovat tutkineet teknologiayhtiö Vainun tietokannan avulla satojen tuhansien suomalais- ja ruotsalaisyritysten digitaalisia valmiuksia. Näistä tuloksista nähtiin, että suomalaisyritykset ovat kokonaisuudessaan kirineet ruotsalaisyritysten edelle ulkoisen digitaalisuuden suhteen. Ruotsi johtaa kaupan alalla, kun taas Suomi on digitaalisuudessa selvästi Ruotsia edellä rahoituspalvelualla. Honkanen ja Häme toteavatkin hieman kärjistäen, että siinä missä Suomi ottaa uusia järjestelmiä käyttöön esimerkiksi sisältömarkkinointiin niin Ruotsi keskittyy luomaan sisältöä ja jakamaan sitä.
Lähteet:
http://www.digibarometri.fi/uploads/5/8/8/7/58877615/digibarometri-2016_1.pdf











