#digimaailma

[timspaljakka]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta on ekosysteemeissä toimimista, jonne pitää mennä mukaan, mikäli haluaa menestyä tänä päivänä.   

 Digitaalisessa ekosysteemissä verkottuminen ja yhdessä toiminen on tärkeää. Kaikki, jotka toimivat ekosysteemissä haluavat hyötyä jollakin tavalla ja niin sitä haetaan myös samalla lailla luonnosta, jossa toimii sen oma ekosysteeminsä. Ekosysteemien avulla liiketoimintaa voidaan viedä täysin uusille alueille ja tasoille, jota ei välttämättä yksin pysty luomaan. Siksi aktiivinen toiminen ekosysteemissä on elinehto digitaalisille liiketoiminoille. Digitaalinen liiketoiminta kehittyy samalla koko ajan eikä siitä voi jäädä pois. Muuten business kuihtuu pois eli ”luonto” korjaa omansa. 

 Digitaalinen liiketoiminta mahdollistaa olemassa olevan liiketoiminnan kehittämisen ja tehostamisen. Se voi tarjota yritykselle ajasta ja paikasta riippumattoman toiminnan, nopea, tehokkaan, muuntautumiskykyisen sekä globaalin toimintaympäristön. Digitalisuus mahdollistaa lisäksi tuotteen tai palvelun kehittämisen ja tuottamisen maailmanlaajuisia kumppaniverkostoja hyödyntäen.  

Digitaalinen liiketoiminta voi mahdollistaa myös jotain avain muuta mitä yritys ei vielä tiedä tai ole havainnut. Digitalisuus voi siis mahdollistaa uusien mahdollisuuksien löytämistä sekä nykyisen toiminnan kehittämistä. Digitaalista liiketoimintaa mahdollistaa helposti muokattavan ja muutettavan liiketoimintaympäristön. Digitaalinen liiketoiminta voi siis tarjota yritykselle "rajattomat" markkinat. Yritykset ympäri maailmaan etsivät itsellensä sopivia globaaleja kumppaneita, toimittajia ja verkostoja.   

Digitaalisuus ja digitalisaatio ovat yksi keino modernille yritykselle muovata prosessejaan. Usein digitaalisuus on yksi kanava, joka lisätään yrityksen toimintaprosessiin jonkin jo olemassa olevan kanavan oheen tarkoituksenaan kehittää/parantaa kassavirtaa, tai jotakin liiketoiminnan muuta osa-aluetta. Eri yritysten Internet-sivuilla jatkuvasti yleistyvät chat-robotit ovat hyvä esimerkki edellä mainitusta. Toisaalta, digitalisaatio voi olla myös organisaation ainoa liiketoimintakanava, mikäli yritys ja sen sidosryhmät toimivat pelkästään verkossa. 

Haasteina tässä mahdollisuuksien löytämisessä ja saavuttamisessa ovat mm. yritysjohdon ja hallitusten vielä hyvinkin perinteiset näkemykset liiketoiminnan kehittämisestä ja tulevaisuudesta. He eivät siis välttämättä näe tai koe digitalisuutta ja uusia teknologioita niin tärkeinä, kuin ehkä pitäisi. Lisäksi digitalisuuden mahdollisuudet voidaan nähdä mutta kehittäminen vaatii rahaa ja resursseja eikä näihin haluta nykyisessä liiketoimintaympäristössä tai taloudellisessa tilanteessa panostaa. Tästä ongelmasta on hyvin kirjoittanut DXC Technology Finlandin toimitusjohtaja Kari Järnström Tivin artikkelissa 9.5.2019. 

(https://www.tivi.fi/kumppaniblogit/dxc-technology-finland-oy/suomalaisten-yritysten-digitaalinen-kadenjalki-on-hailyva/125a062c-a9fb-4467-842d-45bc016f97c2) 

 Digitaalista liiketoimintaa on aidosti ydinliiketoimintaa hyödyttävä kestävä toiminnan digitalisointi. Kun liiketoimintaa automatisoidaan ja nopeutetaan digitaalisen liiketoiminnan kautta, saadaan lisäarvoa yrityksen liiketoimintaan.

Digitaalisena aikakautena, mahdollisuudet menestyä hyödyntämällä digitaalista liiketoimintaa liiketoiminnan kehittämisen polttoaineena ovat historiaan nähden rajattomat ja täysin kiinni siitä, kuinka tämän 24 tuntia päivittäin hyödyntää. Kun mahdollisuudet ja vaihtoehdot ovat rajattomat, niin ovat myös riskit sen suhteen valitseeko sittenkään oikean tavan lähestyä ja hyödyntää digitaalista liiketoimintaa. Onkin erittäin tärkeää tukeutua asiantuntijoihin, viimeaikaisimpaan tietoon ja kartoittaa perinpohjaisesti oma ns. positio liiketoimintaympäristössä. Vahva läsnäolo ja positio digitaalisella aikakaudella, vaatii asiakaslähtöistä lähestymistä innovoinnin sekä uuden kehittämisen saralla.  

Moderni liiketoiminta ja verkossa operointi sisältää paljon uusia vaaroja, joihin ei aikaisemmassa yritysympäristössä ole totuttu. Tulevaisuuden liiketoiminta ja datavirrat tulevat tapahtumaan lähes yksinomaan verkossa, joten uusiin riskeihin varautuminen on ensiarvoisen tärkeää yrityksen menestyksen kannalta. Uhkien määrä ja laatu on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi. Organisaation tietoihin kohdistuu sekä ulkoisia että sisäisiä uhkia, joita tulee hallita ja estää. Vaarana on datan, tai salasanojen päätyminen vääriin käsiin ja yhtiön toiminnan vahingoittuminen. Pahimpia mahdollisia skenaarioita on jopa identiteetin menettäminen ja tällöin jokin kolmas taho toimii identiteettivarkauden uhrin nimellä. Tämä olisi organisaation maineen kannalta tuhoisaa. 

[timspaljakka]

Ryhmä 3. – Lean Canvas

Asiakas-segmentit

Ryhmämme lähti miettimään asiakas-segmenttejä jo olemassa olevan tyypillisen asiakkaan näkökulmasta. Ensimmäiseksi segmentiksi valitsimme 25-34 vuotiaat miehet, jotka myös ovat hyvin lähellä niitä tyypillisiä asiakkaita, jotka jäähallissa voisivat käyttää Restis-sovellusta. Katsomme, että “tietokilpailu”-pelimme soveltuu hyvin tähän segmenttiin.

Toiseksi segmentiksi valitsimme 18-24 vuotiaat miehet. Kyseinen käyttäjäkunta on hyvin tyypillisiä jäähallissa käyviä katsojia ja faneja. He ovat tottuneet käyttämään erilaisia mobiilisovelluksia sekä mobiilipelien pelaaminen on heille tuttua. Näkemyksemme mukaan myös kyseinen segmentti käyttää myös hyvin paljon pikaruokaloita, alhaisten tulojen vuoksi. Myös tähän segmenttiin “tietokilpailu”-pelimme soveltuu hyvin.

Kolmanneksi segmentiksi valitsimme lapsiperheet, joissa vanhempien ikä on 35-45 vuotta ja lapsia heillä on 1-3. Lapsiperheet arvostavat jäähalleissa nopeaa ja helppoa ruokailua ja mitä enemmän lapsia on sitä merkittävämpää on myöos ruuan edullisuus. Jääkiekkopelin liput jo itsessään kustantavat suhteelisen paljon, jos lapsia on useampia. Tässä segmentissä katsomme, että myös naiset ovat halukkaita käyttämään sovellusta. Lisäksi toinen kehittämämme peli on suunnattu erityisesti lapsiperheille, pelin yksinkertaisuuden vuosi sekä sen vuoksi, että peliä voi pelata itselle parhaimmin sopivaan aikaan.

Ihanteellisin/ideaalisin käyttäjäryhmämme on varhaiset omaksujat, eli mobiilipeleistä ja –kilpailusta kiinnostuneet 18-34 vuotiaat (miehet ja naiset). Myös lapsiperheet joissa lapsi on noin 7-vuotias. Mielestämme kyseiselle ryhmälle osuu hyvin niin pikaruuan arvostaminen, mobiilipelien pelaaminen kuin itse jäähaille käynti.

Ongelma

Toimeksiantajan tehtävässä pyrimme parantamaan Restis-sovelluksen näkyvyyttä ja lisäämään käyttöä jäähalleissa. Asian keskiössä oli sovelluksen vähäinen näkyvyys tällä hetkellä ja myös vähäinen käyttö jäähalli-olosuhteissa. Sovellus on jo tällä hetkellä toiminnassa jäähalleissa, mutta käyttö on jäänyt vähäiselle tasolle. Restis-sovellus tekee jo yhteistyötä monen ravintolan kanssa, mutta tunnettuvuutta halutaan lisää. Käyttöä siis pyritään lisäämään ja tunnettuvutta kasvattamaan jäähallien asiakkaille ja sitä kautta muille asiakasprofiileille. Ryhmämme tehtävänä oli innovoida applikaatiolle ominaisuus, joka kasvattaa käyttäjäkuntaa ja täten tuo yritykselle lisää asiakkaita ja liikevaihtoa. Ideoimamme innovaatio tuo myös lisää tunnettuuvuutta Restis-sovellukselle ja lisää potentiaalisia kiinnostuneita.

Selvitimme onko täysin vastaavanlaisia sovellus ratkaisuja jo käytössä, täysin vastaavaa ei ole. Tennispalatsissa pyörii isolla screenillä peli ennen elokuvan alkua, mutta tämä ei edellytä minkäänlaiseen ostotapahtumaan tai sen kautta ei tilata ruokia. Siinä on pieniä palkintoja elokuvalippuja tai naposteltavaa elokuviin. Ravintolat.fi sovellus on olemassa myös mikä on melkein vastaava kuin Restis sovellus. Heillä ei ollut valikoimissaan jäähalleja eikä sovelluksessa ollut minkäänlaista peliratkaisua.

Arvolupaus

”Pelaa itsesi kylläiseksi!” Tällä lupauksella asiakas saa vatsansa täyteen, kun samalla pelaa tietovisaa ja jännittää pääseekö palkinnoille. Uskoisin asiakkaan olevan kaiken tämän jälkeen kylläinen.

Ratkaisu

Ratkaisuna asiakkaan ongelmaan keksimme innovaatioksi peli ominaisuuden käyttöönottoa tilausten yhteyteen. Peli olisi pelattavissa asiakkaan tilattua jäähallin ravintoloista Restiksen kautta. Pelin ideana on innostaa asiakkaita kilpailemaan keskenään rahanarvoisista palkinnoista, kuitenkin vasta tilauksen jälkeen, jottei liiketoiminnallisuus unohdu, vaan saataisiin myös ylläpidettyä rahavirtaa. Palkinnot ja pelin innostavuuden tarkoitus olisi saada asiakkaat lataamaan Restis-appiä ja hyödyntämään sitä ravintolatilausten yhteydessä. Peli olisi tapahtuman teeman mukainen ja vetoaisi juuri jäähallilla käyviin asiakkaisiin.

Kanavat

Pääkanavana toimii Restis-applikaatio, peli olisi pelattavissa applikaation kautta. Mainostusta olisi tarkoitus toteuttaa ympäri jäähallia. Jäähallin sisäänkäynneillä ja ravintoloiden läheisyydessä pyörisi videomainoksia, jossa mainostettaisiin Resistä ja tuotaisiin esille sovelluksen hyvät puolet ja tilauksen helppous. Videolla olisi myös tiedotusta pelistä, johon pääsee osallistumaan asiakkaan tehtyä tilauksen. Olisi tärkeää saada potentiaalisiin asiakkaisiin heti kontakti, jotta asiakkaat olisivat tietoisia Restiksestä ja sovelluksen tuomista hyödyistä jo ennen, kun asiakkaat käyvät asioimassa ja jonottamassa ravintoloissa. Olemassa olevia käyttäjiä olisi tarkoitus innostaa ja muistuttaa sovelluksen olemassa olossa push-ilmoituksilla, gps paikannusta hyödyntämällä. Pelistä olisi tarkoitus myös tarkoitus tiedottaa olemassa-olevia asiakkaita push-ilmoituksilla. Pelin voittajien ja voitettujen palkintojen esille tuominen on myös erityisen tärkeää, jotta potentiaalisia asiakkaita saadaan houkuteltua mukaan myös kesken tapahtuman. Voittajien ja voitettujen palkintojen esilletuonti tapahtuisi jäähallin jumbotronilla ja valotauluilla (esim. jääkiekko-otteluiden erätauoilla). Mainontaa tulisi myös toteuttaa sosiaalisen median kautta esimerkiksi maksetun yhteistyön merkeissä kyseisen jäähallin kotijoukkueen sosiaalisen median sivuilla. Tämä siksi että saadaan kontakti osaan potentiaalisista asiakkaista jo ennen jäähallille saapumista.

Kassavirta

Totesimme, että paras tapa lisätä Restiksen kassavirtaa on sitoa peliin/tietovisaan osallistuminen tilaukseen tapahtuman aikana jäähallilla. Eli kun asiakas on ostanut ruokaa, juomaa tai aterioita, niin sitten hän voi osallistua tietovisaan. Jossa siis on mahdollisuus voittaa esim. rahaa tai alennuskuponkeja. Tietokilpailun leviämisestä ja ennen kaikkea, kun yleisö näkee jättiscreenillä tietovisan voittajien nimet ja mitä palkintoja he ovat voittaneet, niin uskon tämän lisäävän Restiksen käyttäjämäärää ja sitä kautta kassavirtaa. Voisin hyvin itse osallistua mielelläni tällaiseen tietokilpailuun, sillä tykkään kisailla. Siinähän se menisi samalla, kun nauttisi ruuasta katsomossa erätauon aikana.

Kulurakenne

Luonnollisesti tällaisen pelin tai tietovisan kehittäminen Restis-sovellukseen vaatii panostusta, joten kuluilta ei voi välttyä. Koodari ei ole tänä päivänä halvimmasta päästä, mutta kehitystyön pystyy tekemään myös kustannuksia säästämällä, kunhan tekee tarpeeksi paljon ennakkoselvityksiä, miten kyseisen pelin voisi tehdä mahdollisimman edullisesti. Toki huippukoodari tekee työn nopeasti, mutta nettohinta voipi olla 10-15 tuhatta euroa kuussa. Luonnollisesti muita kuluja ovat mainostaminen, ylläpito ja tiedon analysointi sekä joitakin hallintokuluja. Näihin kaikkiin kuluihin on varmasti saatavissa synergiaetuja jo olemassa olevan soveluksen myötä. Voisin hyvin kuvitella, ettei yhden tietokilpailun lisääminen Restis-sovellukseen olisi mikään mahdottomuus tämän päivän teknologiamaailmassa. Kaikkea ei tänä päivänä tarvitse itse tehdä, vaan voi hyvin käyttää olemassa olevia työkaluja, joita digitaalinen maailmamme tarjoaa meille.

Avaimittarit

Lähdimme ideoimaan Restel sovellukseen peliä mikä nostaisi sovelluksen tunnettuutta ja lisäisi käyttäjämääriä. Mistä tiedämme onko innovointimme toimiva ratkaisu Restel sovellukseen ja tuottaako se haluttuja tuloksia. Tähän otimme sopivat mittarit millä pystymme mittaamaan haluttuja tuloksia. Kun tavoitteet on asetettu, niitä voidaan ruveta mittaamaan. Koska on kyse sovelluksesta ja digitaalisesta innovaatiosta, sen mittaaminen tapahtuu myös digitaalisesti.

Avainmittareina käytämme kilpailuun osallistuvien määrää, sovelluksen latauksia, tuottojen kasvua ravintoloissa, tilattuja ruoka-annoksia. Näiden tulosten vertailu lähtötilanteeseen on se mistä näemme oikeat tulokset. Oikein mitatut ja tarkat luvut ovat ainoa keino minkä avulla näemme toimiko sovellukseen kehitetty innovaatio.

Etulyöntiasema

Nuoret tykkää pelata pelejä ja käydä katsomassa jääkiekkomatseja. Mikä paremmin sopiikaan heille kuin mahdollisuus syödä, pelata ja kenties voittaa palkinto unohtamatta jääkiekko-ottelun seuraamista. Tämä itse asiassa pätee kaikkiin asiakkaisiin.

Pelaa itsesi kylläiseksi!

[timspaljakka]

Oma kokemukseni

Tuntemukset

Viimeistä blogia viedään ja viimeisillä hetkillä kirjoittelen, mitä tulee tämän syksyn opiskeluun. Niin, blogin kirjoittaminen on ollut todella antoisaa, kun ajattelen mistä aiheista olen asiaa ammentanut. Maailma muuttuu ja vauhti on hurjaa. Sen voin sanoa kiteytyksenä digimaailman aiheista kirjoittaneena.

Blogien kirjoittaminen on ollut myös itselleni aika työlästä. Liikaa varmaan tulee haettua ”täydellistä tarinaa” ja siksipä aikataulut ovat olleet tiukassa minun kohdalla. Pohtimiseen on mennyt aikaa. Se toki on myönnettävä, etten ikinä ole ollut mikään valtakunnan nopein jutun kirjoittaja, paitsi tänään teen kenties poikkeuksen.

Bloggarin näkökulma

Blogit auttavat kirjoittajaa näkemään asiat aivan uudessa valossa. Samalla, kun itse olen kirjoitellut, niin olen luonnollisesti ajatellut aiheita siinä samalla. Näin olen itse kokenut. Näiden kaikkien blogien myötä pohdin, että mites oma tulevaisuus esimerkiksi työelämässä - onko minulla töitä? Entäpä minun lapseni kymmenien vuosien päästä? Paljon ovat blogit antaneet ajatuksen aihetta, joten tunnen kirjoituksien antaneen minulle paljon hyödyllistä tietoa ja ennen kaikkea mielenkiintoisia sekä myös tuskallisia hetkiä käsitellä aiheita bloggarina.

Uuden kehittäjä

Moduuli on ollut haasteellinen kaikin puolin. Paljon uuden oppimista ja menemistä epämukavuusalueelle. Kuitenkin moduuli on ollut todella mielenkiintoinen ja yksi antoisimpia moduuleja, mitä tulee omaan kehittymiseen ja oppimiseen. Kokonaisuus muodostui kolmesta eri osiosta, jotka nivoutuivat hyvin yhteen. Luonnollisesti digitaalisuus on päivän sana ja se näkyi myös moduulissa. Siitä annan kyllä kiitoksen, että opettajat ovat olleet ajan hermossa ja ovat tehtävien myötä pistäneet meidät oppilaat näkemään digimaailman kaikkineen mahdollisuuksineen ja uhkineen. Moduulin myötä tiedän ainakin enemmän omista digivahvuuksistani ja -heikkouksistani.

Joulua kohti

Työn ohella opiskellessa oma opiskeluni on mennyt välillä yön puolelle ja en voi kielttää, ettenkö olisi stressannut välillä. Tehtäviä on ollut paljon ja luonnollisesti haluan aina tehdä tehtäväni mahdollisimman hyvin. Joulu on ovella ja saan kaipaamani lepohetken. Varmasti pysähdyn miettimään, miten voisin selviytyä paremmin kaikesta. Työstä ja opiskelusta sekä kaikesta muusta. Itse asiassa se on ollut jo pidemmän aikaa mielessäni, että teenkö asioita oikein? Jouluna en kuitenkaan käytä liikaa aikaa pohtimiseen, vaan aion nauttia läheisten kanssa joulun ajasta ja hyvistä jouluruuista.

Kiitos opettajille ”Uuden kehittämisestä”!

Hyvää Joulua kaikille & Onnellista Uutta Vuotta!

[timspaljakka]

Tulevaisuuden työ – häviääkö työpaikat tekoälyn myötä?

Tein viisaasti

”Haen opiskelemaan, koska muuten en välttämättä pärjää työnhaussa tulevaisuudessa.”

Noin ajattelin vuonna 2017. Minulla oli jo aikaisemmin omakohtaisia kokemuksia työpaikkojen ulkoistamisesta, joten niiden kokemusten myötä syntyi ensi ajatus opiskelemaan lähtimisestä.  Syksyllä 2018 sitten aloitin opiskelut ja nyt voin hyvillä mielin todeta, että hyvä kun pääsin opiskelemaan. Nimittäin työpaikkoja tulee häviämään Suomesta tulevaisuudessa ja iso määrä työpaikoista muuttumaan. Koulutuksella pystyy parhaiten torjumaan tätä väistämätöntä muutosta ja ottamaan se kivuttomammin vastaan. Teknologian, automaation ja robotiikan kehittymisen myötä työpaikat eivät siirrykään ihmisille, vaan ne vähenevät ja automatisoituvat. Tekoälyllä varustetut robotit ottavat siis paikkamme tehden samat työt nopeammin ja halvemmalla. Mihin meitä ihmisiä kohta tarvitaan?

Mitä tulee tapahtumaan?

”Työelämä muuttuu ja on jo muuttunut vahvasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Muutosvauhti tulee vain kasvamaan.” Näin totesi tuleva Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen Talouselämä 500 -tilaisuudessa Finlandia-talolla vuonna 2018. Taasen McKinseyn tulevaisuusraportti ennustaa, että Suomesta häviäisi todennäköisesti vuoteen 2030 mennessä 330 000 työpaikkaa ja noin 800 000 työpaikkaa tulee muuttumaan. Suomessa on n. 2 500 000 työllistettyjen määrä Tilastokeskuksen 2019 vuoden tilastojen mukaan. Jos ennusteet pitävät paikkansa, niin n. 13 prosenttia työpaikoista olisi siis kadonnut ja 32 prosenttia muuttunut 2030 mennessä. Hurjia prosentteja sanon minä. Toki seuraavan 10 vuoden aikana tapahtuu Suomessa myös luonnollista poistumaa eläköitymisen myötä, joka silloin mahdollistaa työpaikkojen karsimisen ja muuttamisen helpommin.

Selviämisen avain

Suomi on yksi digitaalisuuden edelläkävijöitä Euroopassa, mikä saattaa antaa meille kilpailuedun muihin maihin verrattuna huolimatta siitä, että samalla oman maan tulevaisuus työpaikkojen suhteen on laskeva. Itse olen muuten kuullut sen, että ei kannata välttämättä olla ensimmäisenä ”paikalla”, kun jotain tapahtuu, mutta ei ainakaan viimeisenä. Uskon tämän pätevän myös mitä tulee automatisointiin ja tekoälyyn. Mutta miten Suomi voisi parhaiten selvitä muutoksen tuulista vai pitäisikö puhua muutoksen myrskyistä, koska työpaikojen katoamisen myötä kaikella tällä on fundamentaalisia vaikutuksia? Yksi valtti voisi olla myydä muille ja muualle meidän digitaalista osaamistamme, mitä saamme itse panostamalla koulutukseen, joka on asian ydin muutoksessa. Jouko Pölösen mukaan meidän pitää olla globaalisti osaavin kansa. Automatisointi myös synnyttää uusia työpaikkoja, joten jotain hyvää myös tulevasta muutoksesta. Eikä automatisointi koskaan tule korvaamaan vuorovaikutustaitoja, mitä meillä ihmisillä on tai no mistä sitä tietää. Niin huimaa on teknologian kehitys.

Riittääkö kaikille työtä

Riittääkö meille kaikille työtä vaikkapa vuonna 2030? Ei välttämättä. Meidän on tunnustettava se tosiasia, että työ tulevaisuudessa tulee olemaan korkeasti koulutettujen ihmisten ja automatisaation käsissä. Loppujen lopuksi työtä pidemmällä tulevaisuudessa ei ole kenelläkään muilla kuin roboteilla ja automatisoiduilla koneilla. Tämä on se kaikkein hurjin skenaario, mitä tulee työn tekemiseen. Toki sittenhän meillä on vapaa-aikaa tehdä mitä huvittaa. Ainut vaan, että millä sitä maksaa, kun ei ole tuloja. Niin, automatisointi on jo laskenut hintoja ja kuluja todella paljon, kun katsoo historiaa. Voisiko tulevaisuudessa eläminen olla ilmaista, jossa robotit hoitavat kaiken tarvittavan työn ja ihmiset olisivat vapaita palkkatyöstä? Tämä on se iso kysymys, johon ei minulla ole suorasanaisesti vastausta. Toki vapaa-aika kelpaisi kyllä minulle ja miksei...tehdä mitä huvittaa.

https://www.tivi.fi/uutiset/tiukka-ennustus-suomelle-vuoteen-2030-mennessa-330-000-tyopaikkaa-katoaa-mutta-ei-niin-pahaa-ettei-jotain-hyvaakin/a0b82aaf-f132-3d1e-bba2-e3e3687ee810

https://www.mckinsey.com/featured-insights/europe/shaping-the-future-of-work-in-europes-nine-digital-front-runner-countries

https://www.youtube.com/watch?v=9Jxlx9SZEAk

https://www.stat.fi/til/tyti/2019/04/tyti_2019_04_2019-05-23_tie_001_fi.htm

[timspaljakka]

Suosituimmat verkkopalvelut

Jos mietitte mitä verkkopalveluita käytetään eniten Suomessa, niin kaksi suosituimpien joukossa olevaa ovat Ilta-Sanomat ja Yle Areena. Iltasanomien kuukausitavoittavuus eri sivustoilla ja sovelluksilla on n. 3,7 miljoonaa ja Yle Areenan n. 2,3 miljoonaa käyttäjää kuukaudessa. Iltasanomat on FIAM- (Finnish Internet Audience Mesasurement) mittauksessa 2019 lokakuun käytetyin verkkopalvelu eli sijalla 1. ja vastaavasti Yle Areena 6. sijalla. Valitsin nämä kaksi verkkopalvelua tarkastelun kohteeksi toiminnallisuuden, käyttettävyyden ja sisällön osalta. Käytän itse kumpaakin verkkopalvelua paljon, joten minulla on molemmista verkkopalveluista runsaasti käyttäjäkokemusta.

IS - Suomen suurin uutismedia

IS.fi verkkopalvelua tulee käytettyä läppärin ja alypuhelimen kautta. Kummankin käyttäminen toimii hyvin. Se täytyy myöntää, ettei minulla ole IS-appia, koska käytän IS-verkkopalvelua selaimen kautta myös älypuhelimella. Pääasiassa uutisia ja katson mm. videoita maalikoosteista NHL-kierroksilta ja jalkapallosta. Joskus tulee katsottua IS-TV:stä suoria lähetyksiä. Uutisia toden totta riittää luettavaksi. Ei voi moittia tarjontaa ja onhan kyseessä Suomen suurin uutismedia, joten syytä ei tarvitse kaukaa hakea.

Päävalikko on selkeä yläpalkissa, josta voi valita haluamansa osaston lukemista varten. Tykkään IS:n layoutista. Selkeitä kuvia, värimaailma toimii ja on looginen käyttäjälle. ”Juuri nyt”-uutinen keltaisella pohjalla herättää hyvin käyttäjän mielenkiinnon, joka minusta on kekseliäs juttu. Myös videot toimivat hyvin.

Uutiset ovat pääasiassa mielenkiintoisia, vaikka luonnollisesti joukkoon mahtuu omasta näkökulmasta ”turhanpäiväisiä” uutisia, mutta niillekin löytyy varmasti lukijakuntansa. Sisällön puolesta toivoisin vähemmän mainoksia ja enemmän keskittymistä positiiviseen juttuihin. Median rooli asioiden vaikuttamiseen tahtoo olla tänä päivänä liian suuri ja ”klikkauskulttuuri” saa toimittajia tuottamaan sisältöä, johon he eivät itse välttämättä edes usko tai oikaistaan sen verran, että välttämättä se ei ole heidän ”Pulitzer”-juttunsa – näin uskallan väittää. Kaiken kaikkiaan Ilta-Sanomat toimii hyvin verkkopalveluna ja kaikkialla on mahdollisuus sitä käyttää, kunhan vain netti toimii.

Hyppää Areenalle

Tiesitkö, että Sorjosen kolmas tuotantokausi kaikkine jaksoineen löytyy jo Yle Areenasta? No mutta nyt tiedät. TV 1:ssä sitä esitetään sunnuntaisin jakso kerrallaan. Tässä siis Yle Areenan parhaimpia puolia, jonka vuoksi kannattaa hypätä Areenalle. Ei tarvitse odottaa seuraavaa jaksoa, vaan voi ahmia vaikka koko kauden viikonlopun aikana joulutunnelmissa.

Myös Yle Areenaa voi käyttää läppärillä tai älypuhelimella. Tietysti nettinopeus vaikuttaa toimintaan, mutta minulla on ainakin toiminut hyvin kummallakin laitteella. Ennen Yle Areena oli rajoitettu vain Suomen sisällä, mutta nykyään sitä voi käyttää EU-alueella, kunhan vain kirjautuu omalle Yle-tilille tunnistusta varten.

Areenan käyttäminen on oman kokemukseni perusteella helppoa ja selkeää. Layout on tummalla pohjalla luoden hyvän kontrastin muuhun värimailmaan, joka helpottaa käyttäjää löytämään Areenasta sisältöä. Valikko on looginen sisältäen selkeät kategoriat. Esimerkiksi sarjojen kohdalla on jako tehty viiteen eri kategoriaan. Jaksot ovat hyvin esillä ja valikoitavissa, kun ottaa sarjan katsottavakseen. Miinuksena sarjaa seuratessa on se, että jakso ei jatku samasta kohtaa, mihin on aiemmin katselunsa keskeyttänyt.Tämä toiminto, mikä mm. on Netflixissä olisi myös minun toiveeni Areenaan. Varmasti parantaisi kayttäjäkokemusta. 

Sisältöä Yle Areenasta löytyy. Ohjelmien lisäksi voi katsoa suorana TV-lähetyksiä ja kuunnella radiota sekä lukea uutisia. ”Lasten Areena” löytyy myös, joten lapsetkin on otettu huomioon. Itse katson Yle Areenasta mm. sarjoja, suoria lähetyksiä urheiluista ja kuuntelen silloin tällöin Yle Puheen lätkäkierrosta Areenan kautta. Elokuvavalikoima on mielestäni suppea ja toki kaikista uusimpia sarjoja ei Areenasta löydy. Ainakaan viimeisimpiä tuotantokausia ei ole katsottavissa pois lukien Sorjosen kolmas tuotantokausi, jota nyt parhaillaan seuraan. Yle Areena on verkkopalveluna monipuolinen, josta jokainen käyttäjä löytää varmasti jotakin sisältöä omiin tarpeisiinsa. Ainakin minä olen löytänyt – oletko sinä?

[timspaljakka]

Mobiilisovellukset

Esittelen nyt teille kaksi erittäin toimivaa mobiilisovellusta. Tai oikeastaan tiedän vain, että toinen toimii varmasti, mutta toisesta en ole täysin varma. Tämä sovellus, josta en ole niin varma on mukana Grand One -kilpailussa, jossa palkitaan vuosittain parasta digitaalista suunnittelua ja markkinointia. Kyseinen sovellus on finalistina kategoriassa ”Paras-mobiilipalvelu”, joten voisin kuivitella, että tämä äppi toimii.

“Flight booking re-imagined”

“Flight booking re-imagined” on työn nimi ja kyseessä on Finnairin uusi mobiilivarauksen käyttöliittymä. Varauksen tekeminen on nopeaa ja vaivatonta. Päivämäärien ja hintojen vertailu helppoa sekä maksaminen tapahtuu vaivattomasti nykyaikaisilla maksuvaihtoehdoilla. Uusi rakennettu varauspalvelu ja eCommerce-alusta tukee Finnairin kaikkia digitaalisia kanavia pitkälle tulevaisuuteen. Vanha varauspalvelu on laitettu sivuun ja Finnair on lähtenyt rohkeasti digitaaliselle kaukomatkalle.

Tämä tulee toimimaan - uskallan sanoa jo ääneen ilman kokemusta. Otan heti käyttöön, kun lähden seuraavan kerran Finskin lennolle tai ehkäpä tutustun jo aiemmin tähän sovellukseen. Täytyy muuten toivoa, että pärjäävät kilpailussa. Tsemppiä Finnair!

Wilma

Tämä sovellus on ainakin minulle kahden kouluikäisen tyttären isänä erittäin hyödyllinen äppi. Ensinnäkin molemmista tytöistä löytyy kuva sovelluksessa, joten tiedän varmasti aina kummasta tytöstä on kyse, kun tarkastelen koenumeroita, opettajien viestejä, lukujärjestystä tai kun ilmoitan vaikkapa sairaspoissaolon. Miksi tämä on vaan niin hyvä? Viestit kulkevat nopeasti, näen miten tytöt pärjäävät koulussa, tiedän heidän lukujärjestyksen, näen tuntimerkinnät ja ennen kaikkea tätä on helppo käyttää sen selkeyden vuoksi. Uskon vilpittömästi jokaisen vanhemman haluavan tietää, miten lapsensa pärjää koulussa ja että tieto kulkee nopeasti vanhemmille koulun tapahtumista. Wilma toimii minusta erinomaisesti koululaisille ja vanhemmille “vahtina”. 

Hyvät ja käytännölliset mobiilisovellukset vaativat vain muutaman painalluksen, niin asiasi on selvitetty tai ruokasi on jo tilattu. Niin tämä maailma tänä päivänä toimii. Nopeasti ja kätevästi. Kyllä on elämä tehty helpoksi ja vaivattomaksi. Kiitos toimivien mobiilisovellusten tai siis äppien.

Taidanpa varata lomalennon Finnairilta ja sitten katson mitä tyttäreni sai matikan kokeesta....

[captainheltimoinen-blog]

Digi 1.3 + Onko koulutuksesi riittävä digimaailmaan?

Tarjotaanko meille kouluissa tutkintoja, joilla työllistymme maailmassa valmistumisemme jälkeen? Tradenomin tutkintoa on arvostettu Suomessa ja usein kuulen, että ”tradenomin papereilla saa hyvän työpaikan ja keskivertoa paremman palkan”. Näin varmasti on ja on ollut pidempäänkin, mutta kuinka pitkään tämä kestää? Antti Lehmusvirta kirjoitti Kauppalehden digitalous -sivustolle artikkelin, missä puhuttiin Nordean tulevista irtisanoutumissuunnitelmista. Pohjoismaiden suurin pankki on tehnyt päätöksen. Työntekijöitä tullaan karsimaan ja isolla kädellä. 32 000 työntekijästä n. viidesosa eli 6000 palkkalaista tulee saamaan potkut lähivuosina. Suurimalla osalla näistä on luultavasti tradenomin koulutus. He ovat varmaankin kuulleet opiskeluaikoinaan, miten TRAL ja muut tahot toitottavat tradenomien tärkeyttä yhteiskunnassa. Kysymys kuuluukin, kuinka tärkeitä me tulevat tradenomit tulemme olemaan valmistuttuamme? Toinen pankki ja varainhoitaja yritys FIM on myös päättänyt korvata ihmisiä tietokoneilla. He aikovat jatkossa antaa tekoälyn huolehtia sijoitussalkkujen toiminnoista, jolloin ihmisiä ei enää tarvita virassa. Nämäkin henkilöt ovat varmasti tunteneet itsensä tärkeiksi tekijöiksi yrityksessään, eivätkä ole osanneet odottaa tällaista muutosta. Finanssiala on yleisesti hyvin koulutettujen ja tienaavien ihmisten työkenttä. Mihin nämä ihmiset suuntaavat kenkää saatuaan? Heidän työuransa ja kokemuksensa on varmasti nostattanut itsearvostuksen niin korkealle, että he eivät aio tyytyä mihin tahansa virkaan. Mitä sitten on jäljellä? Uusia innovatiivisia yrityksiä perustetaan ja vähän vanhemmatkin kasvavat huimaa vauhtia ja syövät kilpailijoidensa kakusta kermat päältä. Tulevaisuuden yritykset tulevat toimimaan verkossa ja suurin osa niiden töistä tullaan tekemään tekoälyllä ja automatisoimalla toimintoja. Vain murto-osa työvaiheista jää ihmisten valvottaviksi. Tämän kokoluokan yritykset ovat aiemmin työllistäneet kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta nyt ne pärjäävät vain muutamilla kymmenillä tai sadoilla osaajilla. Tuleeko jokin uusi ala, joka tulee tarjoamaan työtä kaikille näille YT-neuvotteluiden väsyttämille työläisille, vai onko ainoa keino alkaa yrittäjäksi ja tarjota konsultaatiota omalla alallaan? Harva tietää mihin suuntaan oma työ on menossa viiden vuoden sisällä, mutta kaikki tietävät, että maailmaa muuttuu nopeammin kuin koskaan. Pysytkö sinä vauhdissa mukana?