#kuutio

[kouvolankauhu]

Kuutiolaavu on Kymenlaakson opiston sarjakuvalinjan 2017-2018 tuotos. Sitä saa Tampere kupliista viikonpäästä, tai esimerkiksi minulle viestiä pistämällä. 24s, 4väri. Opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset 4€, muut 5€. Itseltä mukana 3 sivua.

[architectsindependent]

The Kuutio Urn-Ring. A ring for containing precious ashes... Made of 3D printed brass and Sealing-wax... Hand model: Marco Bruno.

[turkkafelixtervonen]

Experimental dance film about facing one’s fears, directed by Riitta Ryhtä.

[macuaine]

Ja jossain kuutiointiaanit itkevät kuutioittain kyyneliä.

Schoolwork.

[turkulainenelokuvablogi]

Kuutio (Cube), 1997

Ohjaaja: Vincenzo Natali

Alkuperäismaa: Kanada

Kesto: 90 min

IMDB: 8.7/10

Mistä se kertoo?

Mies herää kuution muotoisesta huoneesta harmaat nimikoidut haalarit päällään. Kuution jokaisella sivulla, myös katolla ja lattialla, on luukku. Mies astuu yhdestä läpi ja löytää toiselta puolelta samannäköisen huoneen. Astuessaan sisälle mies aktivoi ansan, joka viiltää hänet kuoliaaksi.

Toisaalla samannäköisessä kuutionmuotoisessa huoneessa makaa toinen mies samanlaisissa haalareissa, Worth (David Hewlett). Pian Worthin herättää lattialuukusta sisään kiipeävä Quentin (Maurice Dean Wint) ja kohta seurueeseen liittyvät myös silmälasipäinen nuori nainen Leaven (Nicole de Boer), lääkäri Holloway (Nicky Guadagni) ja iäkäs Rennes (Wayne Robson).

Kukaan ei tunnu tietävän, että missä he ovat tai edes miten he ovat päätyneet sinne. Yhdestä asiasta Rennes ja Quentin ovat samaa mieltä: tärkeintä on päästä ulos ja pian. Rennesille on jo selvinnyt, että osa huoneista on ansoitettu, joten hän käyttää kenkäparia huoneiden turvallisuuden tarkistamiseen ennen sisäänmenoa.

Quentin keksii, että Rennesin täytyy olla "Wren", kuuluisa vankilapakojen erikoismies. Onko heidät kaikki valittu tarkoituksella tähän kuolettavaan labyrinttiin ja jos on, niin kenen toimesta?

Onko se hyvä?

Kanadalaista elokuvaa ei ole tässä blogissa kovin paljon nähty, mutta nytpä saatiin taas vähän korjausta siihen epäkohtaan. Vincenzo Natalin esikoisohjaus Kuutio on omalaatuinen elokuva: kauhuelokuva ilman suoranaisesti yliluonnollisia elementtejä, sarjamurhaajaton trilleri, tieteiselokuva ilman nykyajasta kehittyneempää teknologiaa.

Natalin kokemuksen storyboard-kuvittajana voisi kuvitella vaikuttaneen Kuution syntyyn: elokuva sijoittuu lähes kokonaan tyhjiin, värikkäisiin kuutioihin. Lavastusta varten ei ole tarvinnut kuin yhden huoneen. Silti se onnistuu - osittain hienon äänimaailman ansiosta - luomaan mielikuvan valtavasta infernaalisesta vankilasta ja sen taustalla olevasta käsittämättömästä salaliitosta.

Kuutio toimii samasta syystä kuin Seitsemän: se jättää paljon mielikuvituksen varaan ja luottaa katsojan älykkyyteen. Nekin pienet tiedonjyväset, joita dialogista voi poimia, ovat lopulta kyseenalaisia; ainoa varmuus on, että päähenkilöt ovat vankina kuutiossa. Lisävihjeitä saadaan jatko-osissa, mutta ne ovat sitten oma lukunsa.

Kuutio näyttää sen, että minimaalisen pienellä budjetilla (n. $350k) voidaan saada aikaan suuria. Siinä ei ole nimekkäitä näyttelijöitä, kalliita lavasteita tai musiikkia, mutta yhtä kaikki se luo onnistuneen illuusion ja kertoo jännittävän selviytymistarinan. Tällaisia elokuvia voitaisiin tehdä Suomessakin, mutta eipä taida riittää taidot.