Tässä on kansalaisaloite, joka vaatii esteettömyyden laiminlyönnin muuttamista laittomaksi. Oon jo omalta osaltani allekirjottanu tämän, mutta tää aloite hyödyttää niin monia, että toivon tän saavan tarvittavan määrän allekirjoituksia.
Kuka tahansa meistä voi jossain kohtaa elämäänsä tarvita esteettömiä palveluita joko osittain tai kokonaisvaltaisesti. Sairaus tai onnettomuus voi aiheuttaa kenelle tahansa esteettömyyden tarpeen. Ja vaikka esteettömyyden tarve ei kosketa just sua, se voi koskettaa sun läheisiä tai ystäviä. Mua se ei tällä hetkellä kosketa, mutta toivon, että me saatais meidän maasta kaikkien tarpeita huomioiva paikka.
Ihmisoikeusjärjestö vaatii valtioita puuttumaan tekoälyjärjestelmiin, jotka perustuvat laittomaan massadatankeruuseen.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkaistun selvityksen mukaan suosituimmat generatiiviset tekoälymallit on rakennettu miljardien ihmisten yksityisyyttä loukkaavan massadatankeruun varaan.
Järjestö on analysoinut muun muassa ChatGPT:n, Geminin, Llaman, Midjourneyn, Stable Diffusionin ja DeepSeekin taustalla olevaa datankeruuta. Raportin mukaan tekoäly-yhtiöt keräävät verkosta valtavia määriä henkilötietoja ilman ihmisten suostumusta: miljardien internetin käyttäjien sisältöjä, kuvia ja muuta verkkoaktiivisuutta.
Ongelmana eivät järjestön mukaan ole yksittäiset väärinkäytökset, vaan tapa, jolla generatiivista tekoälyä tällä hetkellä rakennetaan.
Amnesty Internationalin Suomen-osaston tiedotteessa listataan raportin keskeisiä havaintoja. Selvityksessä todetaan, että generatiivinen tekoäly perustuu laajamittaiseen verkkokaavintaan, jossa dataa kerätään automaattisesti esimerkiksi verkkosivuilta ja sosiaalisesta mediasta ilman ihmisten lupaa. Käytännössä lähes kaikki internetin käyttäjät voivat päätyä osaksi tekoälyn koulutusaineistoa. Mukana voi olla myös arkaluonteista dataa, kuten terveyteen tai yksityiseen viestintään liittyviä tietoja.
Amnestyn raportin mukaan yritysten tarjoamat ”opt-out”-mahdollisuudet eivät tosiasiassa suojaa käyttäjiä: jo kerättyä dataa ei poisteta, eikä järjestelmä estä datan päätymistä kolmansien osapuolten aineistoihin.
Verkosta koulutustarkoituksiin kerätty data tuo tekoälymalleihin myös verkossa esiintyvät ennakkoluulot, syrjinnän ja vihapuheen. Selvityksen mukaan tekoäly ei ole neutraali tiedon tuottaja.
Amnesty International vaatii valtioita puuttumaan tekoälyjärjestelmiin, jotka perustuvat laittomaan massadatankeruuseen, ja velvoittamaan yritykset vastuuseen haitallisten käytäntöjen ihmisoikeusvaikutuksista.
Tukes kertoo, että metallisen näköiset Temu-hanat osoittautuivat muovisiksi ja materiaaleiltaan erittäin heikkolaatuisiksi. Tukesin mukaan hanat eivät kestäneet normaalia käyttöä.
Molemmat hanat rikkoutuivat niin alhaisella paineella, että jo vesijohtoverkoston normaali painevaihtelu voisi rikkoa hanan ja aiheuttaa vesivahingon, Tukes kuvailee.
---
Toisessa testatuista hanoista kahva irtosi jo mekaanisten testien alkuvaiheessa.
Lisäksi hanojen sisäosat olivat hyvin hauraita, ja muovi rapautui pieniksi mustiksi jauhomaisiksi hiukkasiksi. Tukes kertoo, että haurastuvasta materiaalista voi siirtyä epäpuhtauksia talousveteen.
Eri kielillä on eri tarpeet, mut jotenkin itteä häiritsee et moni tutun kalan nimi englanniksi on vaan adjektiivi + kalan yläluokka :/ Suomeks on kauniit ja ainutlaatuiset nimet melkein jokaiselle kotimaiselle niinku turpa, siika, pasuri, säyne, lahna, vimpa, kivinilkka, seipi, teisti, jne. jne.! Tiiän et kun mennään enemmän ulkomaisiin niin sit löytyy näitä mustamarliineja ja keltavälskäreitä mut siitä viis!!!!! En tykkää et joudun kutsumaan kaunista siikaa whitefishiksi tai puhutella vimpaa vimba breamina
Työministeri Matias Marttinen sanoo, että pahinta on, jos työtön ei tiedä, mitä voi tehdä menettämättä turvaa.
Hallitus pyrkii vähentämään työttömiin kohdistuvaa viranomaisvalvontaa.
Viime viikolla hallitus antoi esityksen työttömien opiskelun helpottamisesta. Kyse on siitä, että yli 25- vuotiaat voisivat tehdä avoimia korkeakouluopintoja ilman pelkoa tukien menettämisestä.
Nykyisin työvoimaviranomaiset ratkaisevat opintojen laajuuden perusteella, estävätkö ne työttömyysetuuden saamisen.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) sanoo, että hallitus haluaa parantaa työttömien mahdollisuutta kehittää osaamistaan ja päättää opintojaan.
Lakimuutos on tarkoitus saada voimaan jo ensi syksynä. Silloin alkavat monet opinnot ja Marttisen mukaan tavoite on, että työttömät voisivat osallistua niihin.
---
Marttisen mukaan muutokselle on juuri nyt tarve, koska myös korkeakoulutettujen työttömyys on noussut. Hän toivoo, että jatkossa korkeakoulut voisivat tarjota enemmän valmiita kokonaisuuksia.
– Olen huomannut, että järjestelmässä on paljon byrokratiaa ja kankeutta ja siksi teemme muutokset, joilla helpotetaan työttömien opiskelua.
Marttinen sanoo, että hallitus haluaa vähentää työttömien ilmoitusvelvollisuutta.
Kytätäänkö työttömiä liikaa?
– Minun mielestäni kyllä. Sääntelylle on ollut perusteita, mutta järjestelmästä on tullut raskas. Kentällä myös asiantuntijat toivovat, että hallinnollinen työ vähenisi.
---
Tiedotusvälineissä julkaistaan säännöllisesti uutisia, kuinka tuet on menetetty milloin mistäkin syystä. On saatettu opiskella liikaa, on tehty vapaaehtoistöitä tai on voinut olla opiskeluaikainen y-tunnus.
---
Työvoimaviranomaiset ovat myös tarkistaneet työttömien sometilejä. Lisäksi hallitus on poistanut tällä kaudella niin sanotun suojaosan, jonka turvin työtön pystyi aikaisemmin tienaamaan 300 euroa ilman pelkoa tukien menettämisestä.
Marttisen mukaan muita muutoksia esimerkiksi vapaaehtoistyöhön ei ole nyt tulossa, mutta tavoite on silti selkeyttää järjestelmää. Työ ei siis tule vielä valmiiksi.
– Pahin tilanne on, jos työtön ei tiedä, mitä voi tehdä menettämättä turvaa.
---
Marttinen arvioi, että sitä suurempi tarve nyt tehtäville muutoksille on, mitä pidempään huono työllisyystilanne jatkuu. Työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina julkaiseman ennusten mukaan tilanne ei ole vielä hellittämässä.
Aloittaessaan Petteri Orpon hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa. Marttisen mukaan tavoitteesta ei ole luovuttu, vaikka tilanne on vaikea.
– Toivon, että maailmantalouden turbulenssi rauhoittuu. Jos näin käy, loppuvuodesta voi tulla taloudessa kohtalaisen hyvä. Ennusteessa hyvää on se, että työllisyys paranee tulevina vuosina.
Maa- ja metsätalousministeriö haluaa muuttaa boreaalisten luonnonmetsien määritelmää. Jopa 65 prosenttia näistä metsistä putoaisi ennallista
Olemme kiistanalaisessa metsässä Evolla Hämeenlinnassa.
Metsä on Natura-alueella eli osa EU:n laajuista suojeluverkostoa.
Korkeat kuuset kurottavat kohti taivasta ja tuulen kaatamia puita makaa maassa. Kuollutta puuta on suhteellisen paljon ja jokunen palokantokin on muistona menneistä metsäpaloista.
Tämän noin 90-vuotiaan kuusikon kohtalo riippuu siitä, miten Suomi määrittelee boreaalisen luonnonmetsän EU:n ennallistamisasetuksen suunnitelmassa.
---
Boreaaliset luonnonmetsät ovat ennallistamisasetuksessa merkittävässä roolissa. Boreaalinen luonnonmetsä kuuluu EU:ssa ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin.
Se tarkoittaa, että EU:lla, ei siis vain Suomella, on tästä luontotyypistä erityisvastuu.
Tämä metsä Evolla on määritelty boreaaliseksi luonnonmetsäksi EU:n luontodirektiivissä. Jatkossa se voi päätyä joko ennallistettavien metsien piiriin tai hakkuisiin, riippuen päätöksestä.
Sama koskee noin 78 000 hehtaaria luonnonmetsiä Suomessa. Määrä vastaa noin 100 000 jalkapallokenttää.
Se on noin pääkaupunkiseudun maa-alan kokoinen alue.
---
Maa- ja metsätalousministeriö haluaa muuttaa boreaalisten luonnonmetsien määritelmää niin, että jopa 65 prosenttia näistä metsistä putoaisi EU:n ennallistamisvelvoitteen piiristä.
Ministeriön mielestä, että Evon metsän kaltaiset metsät kuuluvat talousmetsiksi eli ennen pitkää hakkuisiin eivätkä ennallistamisen piiriin.
Ympäristöjärjestöjen ja ympäristötutkijoiden kanta ministeriön suunnitelmaan on selkeä.
– Tämä on Suomen luonnonsuojeluhistorian suurin vedätys, jota maa- ja metsätalousministeriö määritelmän muuttamisella pyrkii tekemään, sanoo Suomen Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen.
Sipiläisen mukaan kyse on metsätalouden näkökulmasta pienistä hehtaarimääristä. Suojelun näkökulmasta nämä olisivat sen sijaan juuri niitä metsiä, joita olisi tärkeää suojella, jotta luontokato saadaan Suomessa pysähtymään.
– Suomessa tarvitaan lisää metsien suojelua. Jos lähdetään muuttamaan tällaista määritelmää, niin ulkopuolelle jää juuri niitä rajatapauksia, joista kehittyy sitä kaikista arvokkainta suojeltavaa metsää, kun sen annetaan olla rauhassa ja kehittää monimuotoisuutta entisestään, Sipiläinen sanoo.
---
Myös ympäristöministeriö on aiemmin todennut, että ennallistamisen piiristä määritelmämuutoksen myötä poistuva pinta-ala olisi metsätalouden näkökulmasta mitätön.
Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut ennallistamisuunnitelmaa yhdessä ympäristöministeriön kanssa.
– Hallitus epäonnistui surkeasti vanhojen metsien suojelupäätöksessään. Tässä olisi mahdollisuus ikään kuin korjata tätä. Mutta päinvastoin, ollaan valmiita aika härskiin vedätykseen sen takia, että saadaan kuitenkin aika pieni määrä metsää pois suojelun piiristä, Sipiläinen sanoo.
Hallitus päätyi määrittelemään vanhat metsät niin tiukoin kriteerein, että suojelun määrä jää tutkijoiden mukaan liian pieneksi. Jäljellä olevien vanhojen metsien suojelua edellyttää EU.
---
Valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus on määritelmän muuttamisesta samoilla linjoilla maa- ja metsätalousministeriön kanssa.
Se tarkoittaisi hakkuiden sallimista osassa nykyisin boreaalisiksi luonnonmetsiksi merkityissä metsissä, myös muun muassa tällä Natura-alueella.
---
Maa- ja metsätalousministeriöstä ei haluttu kommentoida määritelmän muuttamista Ylelle asian keskeneräisyyteen vedoten.
Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Katja Matveinen sanoi kuitenkin aiemmin Ylelle, että syy määritelmän muuttamiselle on se, että nykyinen määritelmä rajaa sitä, missä ja miten metsätaloutta voidaan harjoittaa Suomessa.
– Talouskäytössä olevia metsiä voi päätyä suojeluun, hän sanoi Ylen jutussa.
---
Toinen ennallistamisasetuksen kansallisen suunnitelman valmistelija ympäristöministeriö vastustaa boreaalisten metsien määritelmän muutosta.
Ministeriön ympäristöneuvos Mikko Kuusinen sanoi aiemmin Ylelle, että muutokselle ei ole ekologisia perusteita, eikä sitä ole syytä eikä tarpeen muuttaa.
– Se perustuu käytännössä suojelun minimoimiseen, ei tieteeseen, Greenpeacen Sipiläinenkin sanoo.
EU:n luontodirektiivissä boreaalinen luonnonmetsä määritellään lähinnä laadullisin kriteerein, kuten vanhojen puiden ja vanhalle metsälle tyypillisen lajiston perusteella.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että boreaaliset luonnonmetsät määriteltäisiin ennen kaikkea metsän iän mukaan.
Metsähallituksen Björkqvistin mukaan uusi boreaalisten luonnonmetsien määritelmä pohjaisi EU:n habitaattimanuaaliin. Se on luontodirektiivin virallinen opas.
Lyhyessä englanninkielisessä kuvauksessa esimerkiksi metsien lajikirjoa ei ole kuvailtu kovin tarkasti, toisin kuin Natura-luontotyyppioppaassa, jota on tähän asti käytetty boreaalisten luonnonmetsien tunnistamisessa.
Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus on peräisin viime syksynä julkaistusta Luhti-hankkeen tutkimuksesta, jossa määritelmän muuttaminen nousi esiin.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijat irtautuivat siitä koettuaan, että tutkimusta ohjattiin poliittisesti.
– Siinä ei pitäydytty alkuperäisessä, sovitussa tavoitteessa ja EU-raamien sisällä, vaan tuntui, että luontotyyppien tunnistamista ja hyvän tilan määrittelyä lähdettiin venyttämään, Kukkala sanoi aiemmin Ylelle.
---
Ympäristöministeriön mukaan riskinä on merkittäviä hallinnollisia ja juridisia vaikutuksia. Komissio voisi edellyttää Suomea osoittamaan palauttamistoimia tai uusia Natura-alueita. Kyse voisi olla jopa EU:n suojelurahojen takaisinperinnästä.
---
Suomi on myös sitoutunut suojelemaan ja ennallistamaan boreaalisia luonnonmetsiä. YK:n luontokokouksessa Montrealissa vuonna 2022 sovittiin, että tavoitteet suojelualueiden määrän kasvattamisesta 30 prosenttiin etenevät vuoteen 2030 mennessä.
Samalla sovittiin myös luonnon tilan parantamisesta ja heikentyneiden elinympäristöjen ennallistamisen kasvattamisesta 30 prosenttiin.
Tällä viikolla asia on poliittisessa valmistavassa keskustelussa. Ennallistamissuunnitelma lähtenee lausuntokierrokselle ensi viikolla.
– Tämä on lopulta ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan käsissä. Hänen olisi nähdäkseni nyt tärkeätä viheltää peli poikki, Sipiläinen sanoo.
Ministeri Multala ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle.
titsay
stormborns
kaledo-art
gummygunk
blakekathryn
jacobvanloon
snowghoul
janainaart
origamiaround
baratheonpilled
