STP Kohti Otsonia on YouTubessa luokiteltu lasten videoksi.
$LAYYYTER
"I'm Dorothy Gale from Kansas"

Product Placement
we're not kids anymore.
Misplaced Lens Cap
Acquired Stardust

Janaina Medeiros
Three Goblin Art

Andulka

izzy's playlists!
hello vonnie
ojovivo
noise dept.
RMH
cherry valley forever

if i look back, i am lost
Not today Justin
🪼

titsay
wallacepolsom
seen from Philippines

seen from United States
seen from Malaysia
seen from United States
seen from United States

seen from Türkiye

seen from United States
seen from United States
seen from Australia
seen from United States

seen from Indonesia

seen from Australia

seen from Australia
seen from United States

seen from Australia
seen from United States

seen from United States

seen from United States
seen from Australia
seen from Malaysia
@hobittinen
STP Kohti Otsonia on YouTubessa luokiteltu lasten videoksi.
Martta puhuu
Mun maailma meni äsken (taas) sekasin. Tällä kertaa katselin kummityttöni kanssa otsikossa mainittua ohjelmaa.
Katottiin kummitytön kaa muutama jakso, kun mä tajusin sen tunnarin laulajan hämmentävän kuulostavan tutulta. Aluksi pistin tän tuttuuden oman nostalgiani piikkiin. Katselinhan itsekin lapsena Martan seikkailuja telkkarista.
Ainoa vain, että nyt ei todellakaan ollut kyse nostalgiasta. Jotenki se ääni vaan kuulosti niin tutulta, ihan kuin olisin kuullut sen muuallakin kuin tossa ohjelmassa. Ehkä jossain toisessa lastenohjelmassa?
Aloin käymään mielessäni läpi kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin lastenohjelmat ja -elokuvat läpi. Yht'äkkiä se tuli mieleeni; toi tunnarin ääni muistuttaa Leijonakuningas 2 Kovun ääntä!!!
Asia oli pakko selvittää, joten otin puhelimen kauniiseen käteen ja googlasin. Olin oikeassa. Kovun ja tunnarin ääni on sama heppu. En tiedä mitä ajatella.
Näin 18 vuoden elämisen jälkeen sain äsken tietää, et kolmen iloisen rosvon nimet on Kasper, Jesper ja Joonatan, eikä Jasper, Jesper ja Joonatan.
Huutonaurua ja ehkä vähän itkuakin.
Opettajien suusta kuultua;
"Kaikki tubettajat on iha paskoja" äikän ope sen jälkeen, kun joku kysyi, että saako tubevideoita käyttää aineistoesseen lähteinä
"Henrik kahdeksas oli mieshuora" samainen äikän opettaja, kun tunnin aiheena oli jonkin takia reformaatio
"Noh, sillä opettajallahan on jo toinen jalka haudassa" kuraattori, kun valitin filosofian opesta
"Mun koiralla on oma Googletili" terveystiedon opettaja
"Mä tykkään varastella ihmisten tavaroita"-mantsan opettaja, kun oli eka mantsan tunti
"Te ykköset ootte ihan tyhmiä" samainen mantsan opettaja, kun ykköset riehu
"Kävin joulukirkossa ja siellä haisi kuolema" uskonnonopettaja kirkkovierailunsa jälkeen
Tajusin just äske, et oon unohtanu ostaa äidilleni joululahjan.
...hups
Kysymyksiä, joihin vaadin vastauksia;
Jos vanhemmat kasvattavat lapsestaan vegaania, voiko äiti imettää lastaan?? (hölmö kysymys)
Lajitellaanko (käytetyt) räkäpaperit paperi- vai biojätteeseen??
Tärkein asia, minkä opin tänään: Hamlet on ihan vitun tyhmä hahmo.
Mä oon oppinu viimesen puolen tunnin aikana historiasta enemmän kuin koko peruskoulun + lukion ekan vuoden aikana.
Niin ja mä oon nyt siis äikän tunnilla.
Pelailin eilen illalla Simssii. Mä pelailen täl hetkel iha vaa tavallisel suvul, eli ei oo mitää haasteit tai muit vastaavii.
Joka tapaukses, päätin uudelleen vaatettaa kaikki rakkaat simini. Kesken vaatetuksen tein huomio. Miksi kaikki simini ovat tuollaisia ihme pallopäitä? Kaikilla hassun pikkuinen leuka, pyöreähköt päät ja vinot mantelimaiset silmät. Miten näistä kaikista on tullut näin ihmeellisen näköisiä, melkein rumia?!
Pohdiskelin tätä hetken ennen kuin iski akuutti jano. Jätin pelin hetkeksi rauhaan ja köpöttelin vessaan (sielt saa kylmempää vettä ku keittiöst). Join vessanhanast onnellisena vettä. Juotuani nostin pääni, jolloin näin vessanpeilistä kuvajaiseni.
Kuvajainen näytti yllättävän tutulta (tietenkin, onhan se mun oma nassukka). Nyt ei kuitenkaan ollut kyse siitä, että tuttuus liittyisi itseeni. Tuttuus liittyi simeihini. Tajusin, että voihan perkele! Mä näytän iha mun simeiltä! Mullakin on hassu pikkuleuka, pyöreähkö pää ja mantelimaiset silmät.
Yhteenveto: ihmettelin simieni outoa ulkonäköä, kunnes tajusin kaikkien näyttävän ihan multa itseltäni.
Kaivoin tänää vanhan kunnon pleikka kakkosen kaapin perukoilta. Syynä tähän oli hirmuinen nostalgia, kun muistelin lapsuuden ihania pelihetkiä kyynel silmäkulmassa vilkkuen.
Aloitin sit pelaamaan yhtä lapsuuteni lempipeliä, eli Agentti Hugoa! Voi että nyt olisi hauska ja jännittävä pelihetki! Uskallankohan pelata koko pelin läpi??
Pääsin pelissä siihen kohtaan, missä hahmot puhuvat vaarallisesta aineesta nimeltä natriumkloridi. Kulmani kurtistuivat hämmennyksestä. Ihan kuin olisin kuullut natriumkloridista myös oikeassa elämässä?
Peli oli pakko pysäyttää hetkeksi. Mikä helvetti on natriumkloridi? Onko se jokin ydinjäte? Sitten mieleni kirkastui. Natriumkloridihan on ruokasuola!
Ja heti tämän tajuttuani, totesin (jälleen kerran) olevani idiootti. Samalla musertuivat myös lapsuuden jännittävät hetket Agentti Hugon parissa. Maailmaa ei uhannutkaan ydinjäte, vaan joku perkeleen ruokasuola.
Pitkä tarina lyhyesti; Pelasin Agentti Hugoa ja tajusin, että pelin vaarallisin aine olikin ruokasuola, jolla ei todellakaan pysty tuhoamaan maailmaa.
Musikaali
Meidän lukios on nyt käynnissä musikaali, ja koska olenhan kunnon draama queen, niin minähän olen siinä mukana. Eilisissä treeneissä tapahtui jännittävä asia; roolijako!
Musikaalissa on kolme kissahenkilöä. Ja arvatkaas, kuka roolitettiin yhdeksi kissaksi? No meikä mandariini!
Nyt tulee kymysys. Onko musta tullu nyt turri? Mä kuitenki hillun seuraavat pari kuukautta kissapuvussa..