#digitaalinen

[supertompeter]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Digitaalinen liiketoiminta – mitä sillä tarkoitetaan? Tarkoitetaanko sillä yrityksiä, jotka toimivat kokonaisuudessaan digitaalisesti kuten Netflix, Spotify ja Inderes? Vai kattaako digitaalinen liiketoiminta myös perinteisempää liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, joissa mietitään liiketoiminnan digitalisoimista. Vai tarkoitetaanko sillä yrityksiä, joilla on verkkokauppa?

Digitaalisesta liiketoiminnasta puhuttaessa törmää usein termiin alustatalous. Mutta mitä se tarkoittaa? Valtioneuvoston kanslia, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Innovaatiorahoituskeskus Business Finland ovat julkaisseet Digitaalisen alustatalouden tiekartaston, jossa sanotaan näin:  

“Alustatalous on Internetin kehityksestä kummunnut, nopeasti vakiintuva liiketoiminnan organisointimalli, jota käytetään erityisesti nopeasti skaalautuvien palvelukokonaisuuksien toteuttamiseen. Alustatalouden myötä on löydetty tuottavat tavat soveltaa tietotekniikkaa ja ohjelmisto-osaamista kokonaisvaltaisesti koko yrityksen tai organisaation toiminnan alustana. Tämä mahdollistaa systeemiset muutokset, uudet liiketoimintamallit ja aiempaa tuottavampia rakenteita”

Muutamia erittäin tunnettuja alustatalouden toimijoita on mm. Google hakukoneena, Facebook, Netflix, Spotify ja Über.  

Digitaalisuus on jatkuvasti kasvavassa osassa kaikenlaisten ihmisryhmien arkipäivää, eikä sen tuomalta muutokselta voida tulevaisuudessakaan paeta. Alustatalouden trendit näkyvät yhä selkeämmin digikehityksessä. On todennäköistä, että seuraavassa vaiheessa verkostomainen toimintatapa laajenee kattamaan digitaalisia ekosysteemejä. Hyvin usein, kun yritykset kehittävät ”uutta digitaalista liiketoimintaa”, sillä tarkoitetaan että olemassa olevan liiketoiminnan oheen kehitetään uutta asiaa, jonka digitaalisuuden aste tai määrä on olennaisesti aiempaa suurempi. Kun määritellään digitaalista liiketoimintaa, se riippuu hyvin pitkälti näkökulmasta. Yleensä onkin siis suotavaa tarkastella tapauskohtaisesti, mitä digitalisaatiolla tarkoitetaan. Digitalisaation ohella on kehitetty uudenlaisia digitaalisia valuuttoja, kryptovaluuttoja, kuten Bitcoin, Dogecoin ja Litecoin. Näiden ympärille on tehty omat kaupankäyntipaikat, ja osa ihmisistä näkevät nämä valuutat sijoituksena. Harva kauppa tosin hyväksyy näitä käypänä valuuttana mutta, esimerkiksi Microsoft ja Newegg hyväksyvät Bitcoinia (Lifewire 2019.). Toisaalta internetin pimeässä verkossa toimivat sivustot hyödyntävät yleensä kryptovaluuttoja. Näin ostotapahtumat ovat mahdollisimman anonyymeja ja vaikeita tai jopa mahdottomia jäljittää, jonka takia niihin liittyy usein laittomuuksia. Näitä valuuttoja kohtaan on paljon skeptisyyttä koskien niiden laillisuutta. Osa pitää niitä vaarallisina ja toiset ovat avarakatseisempia kryptovaluuttoja kohtaan.

Digitaalinen liiketoiminta hämärtää liiketoimintaa muovaten fyysistä ja digitaalista maailmaa toisiinsa. Se tulee häiritsemään jo olemassa olevien yhtiöiden liiketoimintaa, mikäli nämä eivät liiku maailman kehityksen mukana. Yhtiöt, jotka ovat alusta alkaen kehittäneet liiketoimintansa digitalisaation ympärille tulevat olemaan seuraavan sukupolven menestyjiä.

Lähteet:   Digitaalisen alustatalouden tiekartasto. Valtioneuvoston kanslia, Työ- ja elinkeinoministeriö & Innovaatiorahoituskeskus Business Finland.  Luettavissa: https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/alustatalouden_tiekartasto_web_x.pdf. Luettu 29.10.2019

Lifewire 2019. 13 Major Retailers and Services That Accept Bitcoin. Luettavissa: https://www.lifewire.com/big-sites-that-accept-bitcoin-payments-3485965. Luettu: 30.10.2019.

[vilmakhenriksson-blog]

Digitaalinen tulevaisuus

Digitaalinen tulevaisuus tulee – oletko valmis? Tässä kirjoituksessa vertailen kahta hyvin erilaista tulevaisuuden näkymää. Microsoftin tulevaisuuden näkymä on hyvin samankaltainen nykyisen elämämme kanssa (videoon pääset painamalla tästä), kun taas Hyper Reality -video (paina tästä) tarjoaa hyvin erilaisen ja hieman jopa shokeeraavan tulevaisuuden kuvan.

Microsoftin video

Koko kestonsa ajan video tarjoaa uusia innovaatioita, jotka muistuttavat hyvin paljon nykydigitalisaatiota. Teknologia on läsnä samalla tavalla kuin nykyäänkin, mutta vain paranneltuna. Pöydät, seinät ja lähestulkoon kaikki on liitetty digitaaliseen maailmaan. Hologrammit ovat arkipäivää, ja jopa puhelimen navigaattori näyttää suunnan realistisesti heijastamalla suuntanuolet maahan.

Positiivinen tulevaisuus?

Digitalisaation kehittyminen on minusta erittäin hienoa, ja videossakin nähdyt innovaatiot olisivat hieno lisä nykyelämään. Tulevaisuuden kuva vaikuttaisikin mielestäni hyvin positiiviselta. Video saa kaiken kuitenkin näyttämään niin valoisalta ja helpolta. Ikään kuin maailman parantamiseen vaadittaisiin, että digitalisaatio leviäisi aivan kaikkialle. Yhteiskunta tulisi olemaan täysin riippuvainen digimaailmasta. Mitä tapahtuisi jos netti kaatuisi tai tapahtuisi jokin muu ohjelmistovirhe? Osaisiko kukaan enää toimia käyttämällä kynää ja paperia muistiinpanovälineinä? Tuntuu että perusasiat unohtuisivat täysin, ja ihminen olisi digitalisaation orja.  Nämä ”pienet” viat ovat kuitenkin vain pintaraapaisu seuraavaan videoon nähden.

Hyper Reality -video

Uskon, että lähes kaikki ketkä videota katsoivat tunsivat olonsa edes hieman ahdistuneiksi. Tunsitko sinä? Tässä tulevaisuuden näkymässä ihmisellä ei tulisi olemaan enää ollenkaan luontaista ympäristöä, ainakaan omin silmin nähtävissä. Digitalisaatio on kokonaan siirretty ihmisen tietoisuuteen. Jos Microsoftin videosta tuli olo, että ihminen voisi olla digitalisaation orja, niin tässä tulevaisuuden kuvassa ihminen todella on digitalisaation vanki.

Digitalisaation vankina

Hyper Reality -videossa tietoisuuteen siirretty systeemi hakee uskollisuuspisteitä käyttäjiltään pyytämällä heitä toimimaan tai ostamaan määrätyllä tavalla. Kaikki tarvittava on ihmisellä yhdessä näkymässä: Puhelin, internet ja jopa ruokakauppa joka on naamioitu täyteen digitaalisia mainoksia ja tarjouksia. Videon pysäyttävin hetki on, kun ohjelma meinaa kaatua. Pieni hetki näyttää maailman digitalisaation toisella puolella, joka on normaali ja rauhoittavan hiljainen. Tämäkin ”onglma” korjataan kuitenkin videolla nopeasti, mutta ilmoille jää kysymys: Kuinka helposti tulevaisuuden yhteiskunta kaatuisi, jos kaikkien ihmisten tietoisuuteen asennettu digimaailma kaatuisi?

Missä menee raja?

On sanomattakin selvää, että Hyper Reality -videon tulevaisuuden näkymä on pelottava ja ahdistava, kaikin puolin negatiivinen. Microsoftin videossa sen sijaan tulevaisuuden voi olettaa olevan positiivinen, mutta huolen aiheeksi nousee kaiken siirtyminen digitaaliseksi. Missä menee raja? Kuinka pitkälle digitaalisuus tulee kehittymään? Siihen ei voi muuta kuin todeta, että se jääköön nähtäväksi. Ehkä digitaalisuuteen turtuu ja nyt radikaali tulevaisuuden kuva tulee tuntumaan normaalilta, ehkä ei. Missä menee sinun rajasi?

-Vilma

[terhotammi-blog]

1.2. Maailman digitaalisin?

Onko Suomella maailman parhaat edellytykset hyötyä digitalisoitumisesta? Ainakin Digibarometri 2016 -julkaisun mukaan on. Barometrin vertailussa on mukana 22 maata, ja näiden maiden joukossa Suomi nousi ensimmäistä kertaa kärkeen vuonna 2016. Muut Pohjoismaat ovat myös vahvoilla vertailussa, sillä Suomen jälkeen tulevat Norja, Tanska ja Ruotsi. Maat on digibarometrin vertailussa laitettu siis järjestykseen 36 eri muuttujan perusteella. Koulutustaso tai muut yleiset tekijät eivät vaikuta maiden sijoituksiin.

Vuoden 2016 digibarometrista löytyy eräs huomattavan merkityksellinen ja mielestäni oleellinen seikka. Vaikka Suomi on kokonaisvertailun kärjessä, olemme me tarkemmin tarkasteltuna kärjessä vain kahdessa julkaisun alaindekseistä. Suomen menestys perustuu siis erityisesti tasaisuuteen verrattuna muihin maihin. Vertailtavien osa-alueiden joukkoon mahtuu totta kai myös muutama pieni notkahdus keskikastin puolelle. Vastaavia notkahduksia löytyy kuitenkin jokaisen muunkin maan tuloksista, joten tässä ei ole mitään ihmeellistä. Lisäksi on vain hyvä, ettemme voi 2000-luvun alun Nokian tyyliin tuudittautua siihen, että missään ei olisi parannettavaa.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on pärjännyt erityisen hyvin yritysten vertailussa, ollen selvä ykkönen. Tanska on yhtä selvä kakkonen, mutta sen jälkeen on tasaisempaa. Tässä suhteessa Suomen ylivoima ei tule varmaan kenellekään yllätyksenä: Nokian, Supercellin tai Rovion kaltaiset teknologiayritykset ovat usein olleet vahvimpia kotimaisia yrityksiä kansainvälisesti. Lisäksi esimerkiksi Rovion ja Supercellin koko liiketoiminta keskittyy käytännössä digitalisuuteen. Teknologiayritysten lisäksi myös esimerkiksi Konecranes on viime aikoina keskittänyt resurssejaan vahvasti digitalisaation suuntaan erilaisten järjestelmien kanssa.

Esimerkiksi kansalaisten vertailussa Suomi on kuitenkin neljäntenä, selvästi kaikkia muita Pohjoismaita jäljessä. Tätä selittänee osittain esimerkiksi se, että suomalaiset tekevät nettikauppaostoksia muita Pohjoismaita vähemmän. Suomessa ylipäätään tunnutaan usein tulevan hieman jälkijunassa kaiken uuden suhteen, ja ehkä siksi myös Postilla on viime aikoina ollut vaikeuksia kaukomaista, esimerkiksi Kiinasta tulevien nettikauppaostospakettien käsittelyn ja toimituksen suhteen. Tässä on ainakin yksi asia, josta voi heti löytää parannettavaa tulevaisuuden suhteen.

Julkaisun lopusta löytyy myös asiantuntijoiden puheenvuoroja. Näissä todetaan muun muassa, että naisten tai nuorten johtamat yritykset ovat digitaalisempia tai että digialustojen hyödyntäminen on toistaiseksi vielä vähäistä. Tämäntyyppiset asiantuntijapuheenvuorot ovat tärkeitä työkaluja, kun yritetään kehittyä missä tahansa aiheessa ja erityisesti tämäntyyppisen aiheen kohdalla. Pitää vain toivoa, että kirjoitukset eivät mene kuuroille korville (tai sokeille silmille).

[sarijintran-blog]

1.6 Digitaalinen tulevaisuus

Katsoin juuri kaksi hyvin erilaista videota digitaalisesta tulevaisuudenvisiosta. Videoissa näkyy, miten paljon teknologia tulee kehittymään muutamien vuosien aikana. Ensimmäinen video on Microsoft:n tekemä ja siinä näytetään millaisia älylaitteita käytetään vuonna 2020. Toinen video kertoo virtual reality:stä ja miten paljon se tulee kehittymään tulevaisuudessa.

Ensimmäisessä videossa näkyy, kuinka paljon teknologia tulee kehittymään. Siinä näkyy erilaisia älylaitteita ja sovelluksia, jotka näyttävät erittäin hyödyllisiltä ja helpottavat todella paljon työskentelyä tulevaisuudessa. Videon alussa näkyy lapsia, jotka kommunikoivat “älytaulun” kautta. Lapset asuvat eri puolilla maapalloa, mutta pystyvät kuitenkin kommunikoimaan kätevästi taulun kautta ja näin he voivat jakaa tietonsa toisilleen. Myös älypuhelimet ovat kehittyneet huimasti. Niihin on lisätty hyödyllisiä ominaisuuksia, kuten näytön irrottaminen kahdeksi puhelimeksi. Tietokonenäytöt ovat ohuita, läpinäkyviä ja kosketusnäyttöjä. Hiiriä ei enää käytetä vaan ohjataan uudenlaisella tavalla (en osaa kuvailla sitä videossa olevaa hiirtä). Lehdet muuttuvat myös virtuaalisiksi ja niitä pystyy selaisemaan pyyhkimällä sormella eteenpäin.

Toisessa videossa näytetään virtual reality:a kehittyneemmässä muodossa. Nykyään on olemassa virtuaalilasit, jotka antavat melkein samanlaisen vaikutelman. Videossa oleva laite on erittäin viisas, se tietää kaiken mitä siltä kysytään ja osaa ohjata sinut, jos sinulle käy jotain.

Mielestäni ensimmäisen videon uudet keksinnöt ovat paljon hyödyllisempiä kuin toisen videon keksintö. Ensimmäisessä videossa laitteet helpottavat monia asioita ja niistä on paljon hyötyä. Toisen videon keksintö on mielestäni enemmänkin turhaa kuin hyödyllistä. Keksintö on siisti ja hyvä, mutta tarvitsemmeko välttämättä sitä? En ole itse kiinnostunut siitä, koska mielestäni siitä ei olisi minulle minkäänlaista hyötyä. Ensimmäisen videon kaikki älylaitteet kiinnostavat minua, sillä niillä näyttää olevan paljon enemmän hyötyä tulevaisuudessa kuin virtuaali reality:lla.

Nyt on jo 2017 ja ensimmäisen videon älylaitteet pitäisi olla jo olemassa kolmen vuoden päästä. Verrattuna kymmenen vuotta sitten, olemme jo ihan eri tasossa. Uskon, että nämä tulevaisuuden visiot toteutuvat varmasti, jos ei vielä kolmen vuoden päästä, niin jossain vaiheessa kuitenkin.

Lähteet:

https://www.youtube.com/watch?v=ozLaklIFWUI

https://vimeo.com/166807261

[sharifamando-blog]

Digitalisoituva ostopolku ja sen vaikutukset yrityksen toimintaan 1.5

Moni kuvittelee, että ostopolku on lineaarinen prosessi ja ostajat siirtyvät vaiheesta toiseen hyvin järjestämällisesti. Tämä ajatusmalli on ollut vallalla jo 1900-luvun alusta saakka, mutta tosiasia kuitenkin on, että ostopolku ei ole läheskään sitä, mitä se oli yli 100 vuotta sitten.

Digitaalinen maailma pakottaa kaikki perusajatukset uusiksi ja niin myös perinteinen ostopolku. Digitaalinen ympäristö laittaa yrityksen ajatusmallit uusiksi ja samalla tarjoaa mahdollisuuden tehdä asiat jopa tehokkaammin kuin aikaisemmin – jos digitaalisuutta osaa hyödyntää.

Millainen on nykypäivän ostopolku? Tähän ei voi vastata yksinkertaisesti, sillä ostopolku on epälineaarinen ja polussa on hyvin monta eri tekijää. Ostopolussa on edelleen tietyt vaiheet kuten harkinta, osto, sitouttaminen, kanta-asiakkuus ja tietoisuus. Se, mikä tekee ostopolusta eriskummallisen, on sen laaja-alainen tekijäkenttä. Tämä tarkoittaa sitä, että ostopolussa on niin monta eri tekijää, joka voi pistää oston alkuun. Esimerkiksi digitaalisessa maailmassa some on yksi hyvin tehokkaista kanavista, jossa ostopolku todennäköisesti alkaa. Tämän lisäksi tietokannat, joissa on asiakkaiden yhteistiedot, jonka avulla yritys voi lähettää asiakkaille uutiskirjeitä. Montako mainospostia itse saat? Itse voin ainakin sanoa, että teen ostokset monesti sähköpostikirjeen jälkeen. Näiden lisäksi myös perinteiset markkinointikeinot ovat alku ostopolulle.

Millaiset vaikutukset nykypäivän ostopolulla on yrityksen toimintaan? Voisin sanoa, että ehkä tärkein on yrityksen Internet sivut. Google Consumer barometrin (2014) mukaan 88 % käyttäjistä osti liput netistä. Muistan joskus pienenä, kun käytiin vanhempien kanssa ostamassa lentoliput kivijalkakaupasta. Nykyään voimme ostaa liput keskellä yötä ja tehdä suuria ostoksia kotisohvalta. Ennen kaikkea, ostopolusta täytyy tehdä mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Jos asiakkaat viipyvät Internet sivuilla muutaman sekunnin, niin silloin yrityksen kannattaa miettiä tarkemmin heidän sivuja. Vaikka kuinka hölmöltä tämä kuulostaa, nykypäivän asiakkaat ovat laiskoja ja heille täytyy tarjoa palveluja, jotka toimivat mutkitta ja ovat yksinkertaisia. Näin ollen, yrityksen täytyy investoida digitaaliseen maailmaan, jotta he pärjäävät markkinoilla.

”Ostopolkuja ei ole. Sen sijaan on ostoavaruuksia, joissa kuluttajat sinkoilevat kosketuspisteistä toisiin epälineaarisesti ja epäyhtenäisesti.” (Ostopoluista ostoavaruuksiin, 2015). En olisi itse voinut sanoa paremmin.

[myriikka-blog]

Ajatuksia digitaalisesta liiketoiminnasta

Digitaalinen liiketoiminta kuulostaa minusta ideoiden tuottamiselta asiakkaiden käyttöön helposti ja vaivattomasti sekä fyysisestä paikasta riippumatta. Palveluiden pitäisi olla saatavilla 24/7 ja parin napinpainalluksen päässä. Uskoisin, ettei kyseessä olisi ensisijaisesti varsinaisten fyysisten tuotteiden myyminen sen varsinaisessa ja ”vanhahtavassa” määritelmässä, vaan joko täysin uusi idea, palvelu tai johonkin tuotteeseen/palveluun liittyvä digitaalinen funktio, joka edesauttaa sen toimintaa. Digitaalista liiketoimintaa yrittää varmasti monikin yritys, mutta kekseliäisyys, ainutlaatuisuus ja innovatiivisuus ovat avainsanoja menestymiseen. Ne yritykset, jotka keksivät parhaan tavan tuottaa lisäarvoa asiakkailleen, pärjäävät.

Muutenkin asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden kuuntelu korostuvat. Palvelujen kulutusta voi seurata varsin helposti digitaalisien palvelujen kautta, mutta ehkä myös sitä, mitä asiakkaat haluavat. Konecranes puhui vuoden 2014 vuosiraportissaan näyttävästi teollisesta internetistä, jossa liitettävyys saataisiin uudelle tasolle. ”Se (teollinen internet) muuttaa merkittävästi meidän ja asiakkaidemme työskentelytapoja”, todetaan Konecranes vuosiraportissa. (Konecranes 2015) On totta, että digitalisaatio vaatii enemmän uutta kykyä toimia sekä asiakkailta että palvelun tuottajilta. Tarkoituksena on varmasti myös tuottaa lisää mahdollisuuksia ja tehokkuutta molemmille osapuolille.

Globalisaatio ja digitalisaatio liittyvät siinä mielessä varmasti yhteen, että edellä mainittu ilmiö on tuonut tarpeita jälkimmäisen kehittymiseen. Digitalisaatio on mahdollistanut uudenlaisia liiketoimintamalleja, jotka ovat syntyneet globalisaation paineessa. Globalisaatio terminä on sen verran kiemurainen ja mielipiteitä nostattava, että on vaikea sanoa muuta kuin, että se vaikuttaisi olevan tosiasia. Digitalisaatio sen myötä on myös tätä päivää ja tulevaisuutta.  

 Oma kokemuksina digitaalisista palvelumalleista on yrityksiltä, jotka ovat ottaneet liiketoimintaansa digitaalisia palveluja. Näistä esimerkkinä on erilaisten ruokakauppojen kotiin toimitukset. Käytän tällä hetkellä yhtä palveluntarjoajaa, jonka verkkosivujen kautta voi valita tuotteet ja toimitusajan. Käytän ajoittain toista palveluntarjoajaa, jonka palvelut voi maksaa jo tilausvaiheessa. Käytän edellä mainittua enemmän sen takia, että se on hieman edullisempi ja valikoima on laajempi.

 Äskettäin tilasin myös kotisiivouksen. Tilaus tapahtui täysin digitaalisesti. Palvelun arviointi ja hyväksyntä tapahtuivat myös digitaalisesti. Itse siivousta ei tietenkään voi toimittaa digitaalisena palveluna, mutta osa palvelusta oli muutettu täysin digitaaliseen ja vaivattomaan muotoon. Myös maksu tapahtui varaamisen yhteydessä, eikä laskuja seurannut perästä.

 Lähteet:

 Konecranes 2015. Vuosiraportti 2014. Luettavissa: https://www.konecranes.com/sites/default/files/download/konecranes_vuosikertomus_2014.pdf. Luettu: 7.5.2017.

[onpassivereseller]

Menestyvä digitaalinen yrittäjä vuonna 2023: Trendit ja tulevaisuuden suunta

Tervetuloa digitaalisen yrittäjyyden jännittävään maailmaan! Oletko kiinnostunut menestymään verkossa ja hyödyntämään digitaalisen aikakauden tuomia mahdollisuuksia? Jos kyllä, niin olet oikeassa paikassa. Tässä artikkelissa sukellamme digitalisaation syövereihin ja tutkimme trendejä ja tulevaisuuden suuntaa, jotka auttavat sinua menestymään digitaalisena yrittäjänä vuonna 2023. Jos haluat…

View On WordPress

[mirap]

Digitaalinen liiketoiminta - mitä se oikein on?

Pärjääkö kukaan tai mikään enää ilman digitaalisuutta? Voiko yritys menestyä ilman digitaalista liiketoimintaa? Mitä kaikkea digitaaliseen liiketoimintaan kuuluu? 

Digimarkkinointi, digi-tv, digitaalinen liiketoiminta, digipaino, digikamera, digi sitä ja digi tätä... Digitaalisuudesta on puhuttu monia vuosia, häpeä myöntää, mutta en edelleenkään ole varma mitä kaikkea siihen kuuluu, se on niin itsestään selvä ja tuntuu että se on aina ollut, ei sitä ajattele sen kummemmin.

Mitä nykyaikana tehdään kun ei tiedetä jotain? No katsotaan Googlesta tietenkin. Digitaalinen liiketoiminta hakusanoina, tulee paljon mainoksia erilaisista konsultointi- ja it-palveluista. Ensimmäinen tärppi – Digian sivuilta jossa kysytään lähes samaa kuin tekstini alussa; mitä digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa?

Tyhjentävää vastausta tähän kysymykseen ei irtoa, tai ehkä se hukkuu kaikkeen asian ympärillä pyörivään tekniseen ja vähemmän tekniseen termistöön. Ehkä selvintä on se että digitaalisen liiketoiminnan määrittely riippuu näkökulmasta (Digia 2020). Toisten mielestä digitaalista liiketoimintaa on vain täysin digitaalisesti toimiva yritys jonka tuote on digitaalinen, toiset ehkä mieltävät kaiken toimintaa tukevan digitaalisuuden digitaaliseksi liiketoiminnaksi.

Itse koen että digitaalinen liiketoiminta on sitä kun yritys aktiivisesti hyödyntää digitaalisuutta liiketoiminnan eri alueilla. Verkkokauppa, sosiaalinen media jossa yritys markkinoi tuotteitaan ja/tai palveluitaan, markkinointikampanjat sähköpostilla ja nettisivuilla. Selvää on että mikään yritys ei nykypäivänä pärjää ilman digitaalisuutta, mutta lasketaanko digitaaliseksi liiketoiminnaksi esimerkiksi kampaamoiden ajanvaraus netin kautta? Mielestäni se on liiketoimintaa tukevaa digitaalisuutta, mutta ei digitaalista liiketoimintaa.

2000-luvun alussa muistan kuinka silloisessa työpaikassani keskustelua herätti lisääntyvä digimarkkinointi. Yrityksen päätoimialana oli myydä paperia graafiselle toimialalle, sekä tulostuspaperia toimistoihin, sekä eri kopio- ja tulostuslaitoksiin. Paljon puhuttiin suoramarkkinoinnin vaihtumisesta sähköpostimarkkinointiin ja odotettiin tuleeko paperiton toimisto ikinä olemaan totta. Asia oli kuitenkin melko uusi ja vallalla tuntui olevan käsitys että se on ohimenevää, ei kukaan jaksa lukea sähköpostista samaa määrää mainoksia kuin mitä kotiin kannetaan. Väärässä oltiin, nyt niitä mainoksia tulee sähköpostilla ja eri verkkosivuilla enemmän kuin posteljooni ehtisi kantaa.

Ja kyllä se digitaalisuus paljon on muuttanut vuosien varrella, sekä omassa työssä että asiakkailla. Asiat muuttuva ja kehittyvät, vaikka se ei aina mukavalta tunnu. Jokaisen yrityksen on seurattava aikaansa ja otettava se hyöty irti digitaalisuudesta mikä on järkevää ja omalle yritykselle sopivaa. Kohti digiä ja sen yli.

Lähteet: Digia. 2020. Mitä on digitaalinen liiketoiminta? Luettavissa: https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta. Luettu 6.9.2020.