Ilai Elias Lehdon maalauksia miehistä. Itsenäinen jatko-osa Drawing Gallery D5:ssa Kaapelitehtaalla syyskuussa 2023 pidetylle näyttelylle ÄIJÄ-piirustuxii❤️. Pohjoiskarjalaislähtöinen kuvataiteilija
Ilai Elias Lehto (s.1988, Joensuu)
työskentelee Tampereella Takahuhdin
taidekeskuksessa. Hän on valmistunut
taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta 2018
ja kuvataiteen maisteriksi kuvanveiston
osastolta Kuvataideakatemiasta 2021.
Näyttelyn avajaisia vietetään perjantaina
22.5. klo 18-20, tervetuloa!
Näyttelyteksti:
—FRA・GI・LE—MAS・CU・LINI・TY—
Haurautta vai haureutta? (vai
kauneutta??)
Mitä edes maalaan, kun maalaan
näitä miehenkuvia...
ja sit ne kätken häpeillen
vuosikausiksi työhuoneen hämäriin?
On jo korkee aika päästää teidät
kaapista!!
–
Maalaaminen on saatanan vaikeeta. Q_Q
Mustelma ja murrettu harmaa.
Mieheyden loputon murros.
Akryyleillä sävy ei oo ikinä tarpeeks syvä.
–
Joka päivä samaa paskaa joka kanavalla,
osta osta osta jatko-osan jatko-osan
jatko-osa.
Silti vaan uusintoja ja vuosikymmenestä
toiseen: mieheyden kriisi ja eristyminen
eriytyminen
erittyminen
erityinen
YRITÄ EDES.
Miks tuntuu usein kuin olisin koko
maailmalle jotain velkaa?
P.S. Saako ilimasen lounaan jos lähtee
Kela Bossin kaa dinnerille?
P.P.S. Ootteko muuten ikinä huomannu,
että alkuperäisessä Spyro the Dragonissa
ei oo ollenkaan naispuolisia
lohikäärmeitä?
Pen Store myy kynät ja taiteilijan materiaalit verkossa. Meillä on laaja valikoima, edulliset hinnat ja nopea toimitus. Tilaa kätevästi neti
Ei tullut palkintosijoja Pen Store Talentsin piirustuskilpailusta, mutta ainakin Morottavat metsäneläimet pääsivät vielä luokkaretkelle Tampereelta Tukholman metroon! Kilpailutyöni löytyy Pen Storen verkkosivuilta kohdasta Galleria 10.
No prize in the Pen Store Talents drawing competition, but at least the Tampere Art Tram Animals still made it on a school trip from Tampere to the Stockholm Tunnelbana! My competition entry can be found on the Pen Store website under Gallery 10.
Vuonna 2026 Pirkanmaan Taidesuunnistus järjestetään 18. ja 19. huhtikuuta. Tapahtumapäivinä kaikki kohteet ovat yleisölle avoinna klo 11-17. Tapahtumaan EI ole pääsymaksuja.Kaikki tapahtuman kohteet löydätte mm. Taidekohteet 2026 -alasivulta.
Taidesuunnistusta järjestää Taidesuunnistus ry, yleishyödyllinen yhdistys, jonka jäsenyhdistyksiä ovat Tampereen Taiteilijaseura ry, Modus ry, Valokuvakeskus Nykyaika ry, Rajataide ry ja Taito Pirkanmaa ry. Taidesuunnistus ry:n tarkoitus on taiteen, muotoilun ja käsityön kaupallisten edellytysten edistäminen Pirkanmaalla sekä paikallisen osaamisen esiin nostaminen. Tapahtumaa tukee Tampereen kaupunki.
PIRKANMAAN TAIDESUUNNISTUS
la-su 18.–19.4. klo 11–17
Residenssitaiteilijoiden työhuoneilla avoimet ovet, esillä taidetta.
MOKA-RYHMÄ KERÄÄ IHMISTEN TEKEMIÄ MOKIA JA TEKEE NIISTÄ TAIDETTA
Oletko joskus mokannut ja voisit jakaa kokemuksesi taiteellisen työn aiheeksi? Nyt siihen tarjoutuu mahdollisuus!
MOKA-ryhmän muodostavat seitsemän pirkanmaalaista taiteilijaa: Ilai Lehto, Timo Höyssä, Tarleena Öhman, Sanna Saarreharju, Senni Uusikartano, Tero Ulvila ja Sanna Maria Paananen. Lähes kaikki tuntevat toisensa yhteisiltä opiskeluvuosiltaan 2012–2016 Tampereen ammattikorkeakoulusta.
MOKA-ryhmä sai alkunsa 2022, kun taiteilijat kokoontuivat lievittämään korona-ajoista jäänyttä yksintekemisen ahdistusta ja työhuonemelankoliaa. Yhteiseksi projektiksi ja näyttelyideaksi valikoituivat ajan myötä arkiset mokat, kömmähdykset ja epäonnistumiset.
”Teema on ilahduttavan anteeksiantavainen, laaja ja omalla tavallaan hellyttävä. Se myös sopii tekemisemme tyyliin, joka monilla on vahvasti käsityöjohtoinen ja materiaaleihin, kuten tekstiiliin ja saveen liittyvä. Niiden kanssa työskennellessä ei mokailulta voi välttyä”, Ilai Lehto kertoo.
MOKA-ryhmä on tutkaillut mokailua ja ryhmäläisten henkilökohtaisia mokia jo nelisen vuotta ja pitänyt kaksi näyttelyä. Debyyttinäyttely oli kesällä 2024 Haiharan taidekeskuksessa, jossa oli esillä lähes kahdeksankymmentä teosta sekä paljon suosiota saanut MOKAOKE-karaokeinstallaatio. Seuraava näyttely oli vuoden 2025 alussa Oulussa.
Serlachius Residenssissä valmistuu Tampereen Finlaysonille rakentuva mokien museokokonaisuus osaksi Taidevaltakunta ’26 -biennaalia. Teokset MOKA-museoon syntyvät yleisöltä saaduista mokista, joita kerätään anonyymisti tekstimuotoisina lahjoituksina sähköisellä lomakkeella ja tamperelaisista gallerioista (Rajatila, Mältinranta, Saskia ja Nykyaika) löytyvillä keräyslaatikoilla.
Ryhmä on saanut kerättyä jo noin kuusikymmentä mokaa mutta lisää kaivataan. Taiteilijat työstävät mokia teoksiksi omilla tekniikoillaan, kuten muovailemalla savesta pieniä keraamisia veistoksia, kierrätysmateriaalia ja tekstiiliä hyödyntämällä, valokuvaamalla tai vaikkapa villasta huovuttamalla.
MOKA-ryhmän jäsenet viettävät kolmen kuukauden residenssijakson aikana eri pituisia aikoja Mäntässä ja kokoontuvat välillä kaikki yhteen. Ryhmä osallistuu myös Pirkanmaan Taidesuunnistukseen 18.–19.4. Jokaiselta taiteilijalta on esillä joitain valmiita tai työn alla olevia teoksia.
”Keräämme edelleen lisää mokia MOKA-museoon paperisella lomakkeella tai ääneen lausuttuna tai erityisellä mokia kuuntelemaan koulutetulla, huovutetulla korvalla”, Ilai Lehto kannustaa.
Kerro oma mokasi anonyymisti linkistä löytyvällä lomakkeella
MOKA on seitsemän kuvataiteilijan työryhmä, jonka jäsenet ovat Senni Aleksandra, Timo Höyssä, Ilai Elias Lehto, Paananen&Ulvila, Sanna Saarreharju ja Liisa Tarleena Öhman. Vuodesta 2022 alkaen yhdessä työskennellyt ryhmä tutkii virheitä erilaisista näkökulmista sekä osana taiteellista prosessia että henkilökohtaista elämää.
Nyt etsimme Taidevaltakunta '26 biennaaliin tulevaa teoskonaisuuttamme, MOKA-museo, varten tarinoita mokista! Kerro meille hauska, nolo tai muuten mieleenpainuva mokasi - se voi päätyä taideteoksen inspiraatioksi. Halutessasi voit myös antaa luvan käyttää lainauksia tarinastasi osana näyttelykokonaisuutta.
Relinquish your Fails for art!
MOKA is a group of seven visual artists working in Tampere area. Members of the group are Senni Aleksandra, Timo Höyssä, Ilai Elias Lehto, Paananen&Ulvila, Sanna Saarreharju and Liisa Tarleena Öhman. The group, which has been working together since 2022, explores mistakes and failures from different perspectives, both as part of the artistic process and personal life.
We are now looking for stories about mistakes and failures for our 2026 exhibition MOKA-museum, which is a part of Taidevaltakunta '26 biennale in Tampere! Tell us about your funny, embarrassing or otherwise memorable mistake, mishap or failure - it could end up being the inspiration for a work of art. If you wish, you can also give permission to use quotes from your story as part of the exhibition.
Kaikki tarinat kerätään anonyymisti.
All stories are collected anonymously.
MOKA on seitsemän kuvataiteilijan työryhmä, jonka jäsenet ovat Senni Aleksandra, Timo Höyssä, Ilai Elias Lehto, Paananen&Ulvila, Sanna Saarr
It was fun to revisit an old self portrait taken more than 10 years ago during my studies in TAMK (photographed by @seelajousi ) and trying to recapture it now, switching the meatballs of that era to the woollen balls of current artistic process.
INTAC Exhibition "Home… is a feeling" in Galleria Himmelblau in the centre of Tampere open March 7-29, 2026.
PROJECT NAME
Then & Now
GROUP MEMBERS:
Sanni Saari (TAMK)
Ilai Elias Lehto (TAMK)
Anni Waris (TAMK)
INTAC Alumni Participants
Jiwoo Park, Chung-Ang University
Nick Vo OCAD University
Megan Wickens OCAD University
Tatu Heinämäki TAMK
Niko Skorpio TAMK
Juuso Kuivila TAMK
Anna Pekkala TAMK
Senni Aleksandra TAMK
Sofía Matuš Cancino UAEMex
GROUP ARTIST STATEMENT
Then & Now is a collective alumni project exploring self-portraiture as a form of dialogue across time. Each participant has paired an image made during their time in INTAC with a newly created self-portrait, allowing past and present selves to meet. Through this simple but intimate pairing of images, the project reflects on personal growth, shifting identities, and the emotional idea of “home” as something that can be carried within, despite time passing and location changing. Displayed side-by-side, the images form quiet conversations — between memory and reality, youth and experience, between who we were and who we are becoming.
Kerros 3B: Kolmannessa salissa on nähtävillä kansainvälinen ryhmänäyttely Home is a Feeling. Näyttely esittelee INTAC-verkoston (International Art Collaborations) yhteistyön tuloksia. INTAC on vuodesta 2010 lähtien toiminut taide- ja muotoilualojen yliopistoverkosto, jossa opiskelijat ja opettajat rakentavat yhteisiä projekteja pitkälti verkossa – dialogin, jaetun tekemisen ja kulttuurienvälisen oppimisen kautta.
Following this year’s activities, the group exhibition is in Tampere at Galleria Himmelblau, Finlaysoninkuja
March 7-29, 2026
Art Realm is a joint initiative of three regional art museums that organizes a contemporary art biennial rotating between different cities.
This summer, Tampere will host a major overview of contemporary art featuring works by nearly 80 artists in the Art Realm biennial. In spring 2025, Tampere Art Museum invited artists who live, work, or otherwise have connections to the regions of Kanta-Häme, Pirkanmaa and Päijät-Häme to apply for participation in Art Realm ’26. The museum received 215 applications from individual artists, artist pairs, and artist groups. Based on these applications, 39 works were selected for the biennial.
The exhibition includes site-specific works, media art, paintings, drawings, prints, sculptures, as well as performances and participatory works. The selected works have been created by individual artists, artist pairs, and groups of up to more than 20 artists.
Artists of the Art Realm ’26 biennial by exhibition venue
MOKA: Senni Aleksandra, Timo Höyssä, Ilai Elias Lehto, Paananen & Ulvila, Sanna Saarreharju and Liisa Tarleena Öhman
Edwina Goldstone and Omapolku community: artists Lasse Rinne, Linnea Meuronen, Sam Laurila, Joonas Mäkinen, Ville Penttilä, Vesa Rimpilä, Eveliina Korlee, Artturi Puskala, Henri Hakala, Joni Jaaskelainen and Daniel Lehtinen. Art instructors Jenni Koivurova, Leena Lehti and Tiia Viiltola.
Anna Hyrkkänen, Katri Mononen and Mia Saharla
Hyäryllistä: Jouko Korkeasaari, Sari Koski-Vähälä and Heli Kurunsaari
Haihara Art Centre
Piia Rossi Janne Laine Janne Rahunen Siina Levonoja Rosaliina Paavilainen Vilma Pimenoff Sanni Seppä Jari Silomäki Maria Stereo Anni Kristiina Takala Tiina-Liisa/Tisainia
Artist pairs
Helinä Hukkataival and Ida Sofia Fleming Jesse Kitinoja and Macu Makkonen Sirkku Rosi and Juho Kanervo Eero Yrjölä and Aleksi Kolmonen masamiracles: Matti Haaponiemi and Sanna Saastamoinen
Artist group
Jan Anderzén and work group (Pauliina Haasjoki, Henriikka Tavi and Sini Silveri)
Taidevaltakunta ’26 -biennaalin taiteilijat julkistettiin 6.3.2026.
Taidevaltakunta ’26
-biennaali avautuu Tampereella 13.6.2026. Tervetuloa!
Tampereen taidemuseon tuottama nykytaiteen suurkatselmus levittäytyy kesällä Finlaysonin alueelle, Haiharan taidekeskukseen ja kaupunkitilaan lähes 80 taiteilijan voimin. Monialainen raati valitsi biennaaliin 39 teosta; tilateoksia, mediateoksia, maalauksia, piirustuksia, grafiikkaa, veistoksia sekä performansseja ja osallistavia teoksia. Biennaalin teosten toteutuksista ovat vastanneet yksittäiset taiteilijat, taiteilijaparit ja jopa yli 20 taiteilijan ryhmät.
Biennaalin teema Yhdessä ulottuu teosten sisältöihin, muotoihin, taiteilijoiden työskentelytapoihin ja biennaalin kävijäkokemukseen. Performanssissa voidaan etsiä yhdessä mielikuvituksellisia ratkaisuja arkisiin pulmiin. Yleisöltä kerätyt arkiset häpeän hetket muodostavat yhteisen museon. Jokaisella on oikeus ilmaista itseään ja tulla nähdyksi, ja samalla haastetaan taidemaailman perinteisiä hierarkioita. Haiharassa mukaan tulevat luonto, ympäristö ja toislajiset.
Taidevaltakunta haastaa taidemuseoiden ja kuraattorien perinteisiä valtarakenteita. Teokset valitsi raati, johon kuului museoiden ja taidekentän edustajien lisäksi kuusi maallikkojäsentä.
Biennaalin teema Yhdessä ulottuu teosten sisältöihin, taiteilijoiden työskentelytapoihin, biennaalin kävijäkokemukseen sekä sidosryhmäyhteistyöhön. Työparien ja kollektiivien teoksissa jaettu prosessi on keskiössä. MOKA-ryhmän teoksessa yleisöltä kerätyt arkiset häpeän hetket muodostavat yhteisen museon. Jenny Vesiväen performanssissa arjen pulmiin etsitään yhdessä mielikuvituksellisia ratkaisuja. Helinä Hukkataipaleen ja Ida Sofia Flemingin Puun ääni – ystävän ääni tekee kuultavaksi puiden viestinnän ja kutsuu rituaaliseen, luontosuhdetta syventävään kokemukseen.
Julkisessa tilassa teokset kietoutuvat osaksi kaupungin rytmiä. Janne Hokkasen kyltit Koskipuistossa kommentoivat ihmisen sosiaalista elämää lempeän humoristisesti. Uudessa kaupungintalossa Jussi Lahtisen Urban AI Art “We” tarkastelee kaupunkia yhteisenä tilana. Tammerlammen kesäteos, Ilkka Virtasen Lihansyöjäkasviperhe luo yhteyksiä menneisiin ja tuleviin maailmoihin.
MOKA: Senni Aleksandra, Timo Höyssä, Ilai Elias Lehto, Paananen & Ulvila, Sanna Saarreharju ja Liisa Tarleena Öhman
MOKA on seitsemän kuvataiteilijan työryhmä, jonka pirkanmaalaiset jäsenet ovat Senni Aleksandra, Timo Höyssä, Ilai Elias Lehto, Paananen & Ulvila, Sanna Saarreharju ja Liisa Tarleena Öhman. MOKA-museo on teoskokonaisuus, jossa erilaiset arkiset anonyymit häpeät ja henkilökohtaiset katastrofit saavat fyysisen muodon.
On niitä, jotka osaavat leikkiä lasta ja toisia, jotka eivät tiedä leikkivänsä aikuista. Mihin on piirretty leikin rajat ja yhteiset säännöt? Mitä leikkivät lelut jäädessään yksin?
Ilai Elias Lehdon yksityisnäyttely kasvaa taiteilijan työhuoneelta leikkikentän laitojen yli ja valtaa Kimmo Pyykkö -taidemuseon 20.9.2025–11.1.2026. Näyttely haastaa yleisönsä etsimään leikin rajoja.
Ilai Elias Lehto (s.1988, Joensuu) on Tampereella asuva ja työskentelevä pohjoiskarjalaislähtöinen kuvanveistäjä. Hän toteuttaa teoksensa pääasiassa pehmeistä ja kierrätetyistä materiaaleista, sekoittaen ja sulauttaen yhteen kuvataiteen ja tekstiilikäsityön perinteitä ja tekniikoita. Hänen teoksissaan toistuvat erilaiset koskettamaan houkuttavat, pehmeät tai karvaiset pinnat, kuten pehmolelujen keinoturkki, vakosamettikangas tai huovutusvilla. Teosten lelumainen muoto ja pehmoiset piirteet kätkevät usein sisäänsä elämän isoja kysymyksiä.
Näyttely on saanut Museovirastolta valtionavustusta ja taiteilijalle on myönnetty tukea Björkqvist-rahastosta.
/
Ilai Elias Lehto: All is Full of Love (2024)
Strange play (20.9.2025-11.1.2026)
There are those who know how to play the part of a child and others who don’t even realize that they’re playing the part of an adult. Where are the boundaries and the common rules of play drawn? How do toys play when they’re left alone?
Ilai Elias Lehto’s solo exhibition extends from the artist’s studio beyond the boundaries of the playground, challenging the audience to explore the limits of play at the Kimmo Pyykkö Art Museum from 20 September 2025 to 11 January 2026.
Ilai Elias Lehto (b. 1988, Joensuu) is a sculptor from North Karelia, eastern Finland, now based in Tampere. He primarily works with soft and recycled materials, mixing and fusing the traditions and techniques of fine arts and textiles craftsmanship. A recurring element in many of his works is the use of soft or furry surfaces that invite touch, such as the faux fur of plush toys, corduroy, or felting wool. The toy-like shapes and gentle textures in Lehto’s art often conceal profound questions about life itself.
Arjen höpsöttely tekee onnelliseksi – Kuvanveistäjä Ilai Elias Lehto nauttii arjen pienistä asioista
Ilai Elias Lehto kokee, että taiteilijana hän on aina töissä, ja työtä sekä vapaa-aikaa on vaikea erottaa toisistaan. Kiireisen arjen keskellä häntä rauhoittavat arjen pienet ilot, jooga ja sauna.
Kovassa nosteessa oleva Ilai Elias Lehto (s. 1988) on leikkivä lapsi, pehmoveistäjä, runopoika ja kuvataiteilija. Kiireisen arjen keskellä häntä rauhoittavat arjen pienet ilot, yhdessä ystävien kanssa koettu huumori ja antautuminen höpsöttelyn valtaan.
“Tosi paljon hyviä asioita tapahtuu, mutta kaikki tapahtuvat nyt päällekkäin ja tuntuu ettei meinaa kestää itse vauhdissa mukana.”
Lehto kokee, että taiteilijana hän on aina töissä, ja työtä sekä vapaa-aikaa on vaikea erottaa toisistaan. Rentoutumiskeinoja Lehto on löytänyt avantouinnista, karaokesta, joogasta, retrokonsoleilla pelattavista videopeleistä sekä kirjoista.
“Joogan olen aloittanut jo 15-vuotiaana. Vastapainoksi olen himolukija ja kirjastojen suurkuluttaja. Mulla on jatkuvasti 70–100 kirjavarausta odottamassa. Laidasta laitaan kaunokirjallisuudesta tietokirjallisuuteen kiinnostaa ja parhaillaan on kesken 20 eri kirjaa.“
Hyvä arki muodostuu Lehdolle ystävistä, joiden kanssa voi jakaa päivittäistä elämää. Lehto on kokenut ajoittain myös yksinäisempiä jaksoja, mutta nyt hän kokee olevansa hyvässä paikassa.
“Olen onnellinen, että elämässäni on ihmisiä ja ystäviä, joiden kanssa voi kohdata arjen huumorilla ja antautua höpsöttelyn valtaan. Nautin myös hassuista yhteensattumuksista ja oudoista kohtaamisista ihmisten kanssa. Arjen hyvinvointia lisäävät kaikki omat asiat: musiikki, hyvä ruoka, avantouinti ja sauna.”
Saunomista ja kielten opiskelua
Sauna onkin Tampereella asuvalle Lehdolle tärkeä paikka, ja hän viettää aikaansa julkisissa saunoissa sekä nauttii avantopulahduksista. Lehdolla on juuret Pohjois-Karjalassa ja hän on kotoisin Joensuusta. Vaikka sydän sykkii nykyään Tampereelle, on kotiseutu silti ajatuksissa: “Lempipaikkani maailmassa on oman mökin sauna Tohmajärvellä.”
Lehto on innokas kielten opiskelija, ja hän on kokenut maailman matkaaja. Hän on ollut taidekulttuurivaihdossa Kiinassa ja taidekoulussa Portugalissa.
“Kielten opiskelu on loistava harrastus ja käyn jatkuvasti kansalaisopiston kursseilla, kuten japanin kertausopinnoissa ja kieliopinnoissa. Olen opiskellut koreaa, venäjää ja hepreaa. Japanin kulttuuri kiinnostaa, ja toiveunelmissani näen itseni Japanissa taiteilijaresidenssissä kirjoittamassa runoja kirsikankukkapuun alla.”
Erilaisten taideprojektien vuoksi Lehto on valmis liikkumaan ympäriinsä. Hän on ollut aktiivisesti mukana lukuisissa eri ryhmänäyttelyissä Suomessa sekä ulkomailla. Yksityisnäyttelyitä on ollut esillä mm. Taidetila Terrassa Kangasalla (2024), Tampere Majassa Viron Tartossa (2023), Kouta-galleriassa Kouvolan taidemuseo Poikilossa (2023) ja Galleria Rajatilassa, Tampereella (2022). Tänä syksynä Lehdon yksityisnäyttely Outoja leikkejä on valloittanut Kimmo Pyykkö -taidemuseon.
Kuvat otettu Takahuhdin Taidekeskuksessa. Kuvaaja: Tiia Ennala.
Pehmeä, pörröinen ja karvainen materiaali valitsee minut – Kuvanveistäjä Ilai Elias Lehto viehättyy käyttötekstiileistä
Ilai Elias Lehto (s. 1988) löytää materiaaleja teoksiin kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista. Lehtoa ovat aina puhutelleet pehmeät materiaalit ja käyttötekstiilit.
Ilai Elias Lehto (s. 1988) löytää materiaaleja teoksiin kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista. Lehto saa myös materiaaleja lahjoituksena, ja monet ovatkin lahjoittaneet hänelle omia kaapin perälle käyttämättöminä unohtuneita tavaroitaan. Erilaisia esineitä voi tulla vastaan melkein mistä vaan.
“Katuojastakin olen tehnyt joskus yllättäviä löytöjä. Ihmiset hukkaavat esineitä, kuten yksinäisiä hanskoja, ja näitä hukattuja löytöesineitä löytyy pitkin vuotta.”
Lehto ei koe olevansa taitava käsityöihminen, mutta häntä ovat aina puhutelleet pehmeät materiaalit ja käyttötekstiilit. Perinteiset kuvanveistotekniikat ja vakavahenkisyys eivät taiteilijaa innosta, vaan hän on kiinnostunut ohimenevistä arkisista ilmiöistä, joissa taide sekoittuu roskan ja arkisten esineiden sekaan.
“En valitse materiaaleja, vaan materiaalit valitsevat minut. Kaikenlainen pehmeä, pörröinen ja karvainen viehättää. Minua on puhutellut aina pehmeät materiaalit ja käyttötekstiilit: vaatteet, pehmoeläimet, pakkausmateriaalit, jäte, roska, pahvilaatikot, tiskirätit ja kalsarit. Kaikki mahdollinen, joka on päivittäin läsnä, mutta mille annetaan lopuksi tosi vähän arvoa.”
Villahuovutusta ja pikseligrafiikkaa
Lehto työstää teoksiaan moninaisin käsityötekniikoin. Villahuovutusta hän on tehnyt jo yli 10 vuoden ajan. Ristipistot ovat tulleet mukaan vasta viime vuosina, ja nekin omalla säväyksellään.
“Villahuovutus on anteeksiantava tekniikka. Se antaa luvan epäonnistua ja sillä voi suoraan tehdä tekstiilistä veistomaisia kokonaisuuksia. Uusin tekniikka, johon olen tykästynyt on ristipistot. Minua viehättää pikseligrafiikka ja retropelien estetiikka. Toteutan ristipistoja niin, että ensin tietokoneella työstän jonkun kuvan pikseligrafiikkamuotoon ja sitten sitä seuraillen alan toteuttamaan ristipistoa kankaalla. Eli niistä tulee pikseligrafiikan toisintoja fyysisessä muodossa.”
Myös sanataide on Lehdon sydäntä lähellä. Hän kirjoittaa runoja ja leikittelee sanoilla myös teoksia nimetessään.
“Tykkään ajatella, että kaikki taide on samaa alkulähdettä ja juurta. Teosten nimet ovat erittäin tärkeitä ja monesti minun teoksissa saattaa olla sanaleikkejä ja huumoria.”
Inspiraatiota Lehto hakee materiaaleista, arkisista esineistä ja ilmiöistä sekä kohtaamisista erilaisten ihmisten kanssa. Esineiden kanssa työskentely on saanut pohtimaan myös ihmisten suhdetta tavaroihin.
“Minua kiinnostaa, miten peilaamme omaa identiteettiä esineisiin. Markkinavetoisessa yhteiskuntajärjestelmässä kaikille on annettu valmiina kuluttajaidentiteetti ja siinä tavallaan hyväksikäytetään ihmisten luontaista tapaa peilata itseään esineisiin ja toisiimme sekä antaa tavaroille merkityksiä, arvoja, hierarkioita ja kategorioita. Mainostamalla, trendeillä ja ilmiöillä luodaan tarpeita, joita meillä ei välttämättä ollut. Ihmisille myydään luksusta ja roinaa.”
Ilai Elias Lehdon yksityisnäyttely kasvaa taiteilijan työhuoneelta leikkikentän laitojen yli ja valtaa Kimmo Pyykkö -taidemuseon 20.9.2025–11.1.2026.
Kuvat otettu Takahuhdin Taidekeskuksessa. Kuvaaja: Tiia Ennala.
Tampereella on maagista vetovoimaa – Joensuusta kotoisin oleva Ilai Elias Lehto on juurtunut Pirkanmaalle
Ilai Elias Lehdon juuret ovat Pohjois-Karjalassa, mutta Tampereen vetovoima on kuljettanut hänet yhä uudestaan takaisin Pirkanmaalle. Ensimmäinen kosketus Tampereeseen tapahtui vuonna 2009, kun hän muutti Tampereelle opintojen perässä.
Kuvanveistäjä Ilai Elias Lehto (s. 1988) työskentelee Tampereella Takahuhdin Taidekeskuksen ateljeessa. Lehto viettää kiireistä arkea, ja hänen teoksiinsa voi törmätä useassa eri paikassa. Niistä näkyvin on ollut Tampereella liikkuva taideteos taideratikka, joka aloitti liikennöinnin Tampereen katukuvassa kesäkuussa 2025. Sen kylkeä koristavat Lehdon suunnittelemat Morottavat metsäneläimet.
“Minun suunnittelema taideratikka kiertelee ympäri Tamperetta ja seilaa kiskoilla. Siellä on seitsemän morottavaa eläinhahmoa, joita voi bongailla Tampereen katukuvasta. Se lienee näkyvin paikka, missä voi törmätä taiteeseeni huomaamattaankin arjessa.” Lehto toteaa.
Lehdon juuret ovat Pohjois-Karjalassa, mutta Tampereen vetovoima on kuljettanut hänet yhä uudestaan takaisin Pirkanmaalle. Ensimmäinen kosketus Tampereeseen tapahtui vuonna 2009, kun hän muutti Tampereelle opintojen perässä.
“Olen kolmatta kertaa tamperelainen eli kaupunki houkuttelee minut takaisin uudestaan ja uudestaan. Tampereella on maagista vetovoimaa ja niin paljon kaikkea kulttuurielämää. Nuorempana kiinnostivat keikat ja musiikki, ja myöhemmin elämässä on puhutellut kaikki muukin kulttuuritoiminta, mikä täällä on tosi vireää.” Lehto summaa.
Innokkaasti avantouintia harrastavalla Lehdolla on tulevaisuudelta yksi toive: “Toivottavasti olen vielä viiden vuoden kuluttuakin Tampereella. Näen itseni julkisessa saunassa Kaukajärvellä ja pulahtamassa avantoon.”
Tampereen Taiteilijaseura
Lehto kuuluu Tampereen Taiteilijaseuraan ja hän on verkostoitunut opiskeluajoista saakka Tampereen taiteilijayhteisön kanssa.
“Opiskeluajoilta on säilynyt tosi hyvät ja laajat verkostot. Kuulun Taiteilijaseuraan ja sitä kautta on paljon ystäviä ja kollegoita ja kodikas olo. Taiteilijayhteisö on sopivan kokoinen ja aktiivinen.” Lehto kertoo.
Lehto toivoo voivansa työskennellä Takahuhdin Taidekeskuksella vielä pitkään. Yhteisöllisyys taiteilijoiden kanssa on saanut paikan tuntumaan kodilta.
Tampereen Taiteilijaseura ry on Suomen toiseksi vanhin edelleen toimiva ammattitaiteilijoiden yhdistys. Seuraan kuuluu yli 300 jäsentä. Sen sääntöjenmukainen tavoite on edistää kuvataiteita sekä tukea taiteilijoiden työtä.
Tampereen Taiteilijaseura hallinnoi myös kolmea ateljeetaloa, jotka on tarkoitettu pitkäaikaisempaan työskentelyyn seuran jäsenille. Takahuhdin Taidekeskuksessa toimii residenssi, joka on tarkoitettu kuvataiteilijoiden käyttöön. Rakennuksen omistaa Tampereen kaupunki.
Kuvat otettu Takahuhdin Taidekeskuksessa. Kuvaaja: Tiia Ennala
Outoja leikkejä -näyttely kutsuu etsimään leikin rajoja
Kangasala-talo 18.9.2025
Outoja leikkejä -näyttelyssä on esillä mm. pehmonallejen päistä koostuva trofeeseinä. Kuva: Jussi Koivunen
On niitä, jotka osaavat leikkiä lasta ja toisia, jotka eivät tiedä leikkivänsä aikuista. Mihin on piirretty leikin rajat ja yhteiset säännöt? Mitä leikkivät lelut jäädessään yksin?
Ilai Elias Lehdon yksityisnäyttely kasvaa taiteilijan työhuoneelta leikkikentän laitojen yli ja valtaa Kimmo Pyykkö -taidemuseon 20.9.2025–11.1.2026. Näyttely haastaa yleisönsä etsimään leikin rajoja.
Ilai Elias Lehto kuvattuna työhuoneellaan. Kuva: Tiia Ennala, Kimmo Pyykkö -taidemuseo
Ilai Elias Lehto (s.1988, Joensuu) on Tampereella asuva ja työskentelevä pohjoiskarjalaislähtöinen kuvanveistäjä. Hän toteuttaa teoksensa pääasiassa pehmeistä ja kierrätetyistä materiaaleista, sekoittaen ja sulauttaen yhteen kuvataiteen ja tekstiilikäsityön perinteitä ja tekniikoita. Hänen teoksissaan toistuvat erilaiset koskettamaan houkuttavat, pehmeät tai karvaiset pinnat, kuten pehmolelujen keinoturkki, vakosamettikangas tai huovutusvilla. Teosten lelumainen muoto ja pehmoiset piirteet kätkevät usein sisäänsä elämän isoja kysymyksiä.
Näyttely on saanut Museovirastolta valtionavustusta ja taiteilijalle on myönnetty tukea Björkqvist-rahastosta.
Älä luovu leikistä – Ilai Elias Lehdon yksityisnäyttely valtaa Kimmo Pyykkö -taidemuseon
Ilai Elias Lehto on pehmoleluja rakastava kuvanveistäjä. Lehdon leikit jatkuvat hänen ateljeessaan, jota hän kuvailee omaksi leikkikentäkseen. Siellä pehmolelut saavat uuden muodon ja niistä syntyy pehmoveistoksia.
Kuvanveistäjä Ilai Elias Lehto (s. 1988) vietti lapsuutensa Pohjois-Karjalassa. Omassa mielikuvitusmaailmassaan viihtyvällä lapsella oli valtava määrä pehmoleluja, joilla kaikilla oli omat nimensä, luonteensa, henkilökohtaiset taustatarinansa ja suhteensa toisiinsa.
“Mulla oli hyvän kokoinen ystäväpiiri. Asuimme kerrostalossa mun lapsuudessa ja siellä oli hirveästi samanikäisiä lapsia, että kyllä mulla oli ihan oikeitakin ystäviä, mutta pehmolelut olivat myös maailma tai oma populaationsa, jonka vaiheet, luonteet ja piirteet tiesin tarkkaan.” Lehto kertoo.
Lehto on ollut lapsesta saakka luova ja aktiivinen. Yhdessä ystäviensä kanssa heillä oli jatkuvasti erilaisia projekteja käynnissä: he perustivat erilaisia kerhoja, toimittivat omaa lehteä ja tekivät omia korttipelejä, joita myivät toisille lapsille. Nykyinen taiteilijaelämä on mahdollistanut leikkien jatkumisen. Nuoremmalle itselleen Lehdolla on kuitenkin yksi neuvo:
“Leiki vielä muutama vuosi lisää, älä luovu leikkimisestä sen takia, että sitä pitäisi hävetä muiden silmissä. Aikuisuuteen on liian lyhyt matka ihmisen elämässä.”
Outoja leikkejä
Lehto kokee leikin jokapäiväisenä toimintana, joka kattaa melkein mitä vaan, mitä ihmiset tekevät päivittäin. Erityisesti taiteen tekeminen on hänelle yksi leikkimisen muoto.
“On olemassa näkymätön raja leikkimisen ja vakavien asioiden välillä, mutta oikeastaan rajaa ei ole, vaan me leikimme koko ajan ottamalla erilaisia rooleja yhteiskunnassa ja elämässä.” Lehto luonnehtii.
Lehdon leikit jatkuvat hänen ateljeessaan, jota hän kuvailee omaksi leikkikentäkseen. Siellä pehmolelut saavat uuden muodon ja niistä syntyy pehmoveistoksia. Tekemällä leluista taidetta, hän tutkii samalla lelujen omistamiseen liittyvää kulttuuria.
Lehdon teokset syntyvät moninaisilla eri tavoilla. Ideat kehittyvät matkan varrella ja toteuttaessa opetellaan uusia tekniikoita ja taitoja. Inspiraatiota hän hakee esineistä ja ilmiöistä.
“Taideteokset syntyvät alitajunnasta, tarpeesta tai kohtaamisesta materiaalin kanssa. Saatan löytää kiinnostavan esineen tai ilmiön maailmassa ja sitten alan leikkimään sen ympärillä ja löytämään erilaisia piilomerkityksiä, mitä siihen liittyy ja siitä tulee mahdollisesti taideteos tai sitten ei, ikinä ei voi tietää.” Lehto toteaa.
Ilai Elias Lehdon yksityisnäyttely kasvaa taiteilijan työhuoneelta leikkikentän laitojen yli ja valtaa Kimmo Pyykkö -taidemuseon 20.9.2025–11.1.2026.
Kuvat otettu Takahuhdin Taidekeskuksessa. Kuvaaja: Tiia Ennala
Uuden taideratikan suunnittelija on itsekin kissaratikan fani – "Kissaratikka on kaikille varmaan sellainen ikoni"
Taideratikkahaun voittanut Ilai Elias Lehto kertoo aina pitäneensä eläinten ja erityisesti pöllöjen piirtämisestä. Iida Erikkilä
Ilai Elias Lehto tiesi hakevansa taideratikka-kilpailuun heti, kun sellainen järjestettäisiin uudestaan. Ainutkertainen tilaisuus oli pakko hyödyntää. Lehto on aina ollut kiinnostunut eläimistä ja niiden piirtämisestä, itseasiassa Morottavat metsäneläimet -taidetta on syntynyt jo vuodesta 2017 alkaen.
Iida Erikkilä
3.6.2025 18:06
Tampereen taideratikka uudistuu, kun valtavan suosion saavuttanut kissaratikka poistuu katukuvasta ja antaa tilaa morottaville metsäneläimille. Ilai Elias Lehdon taideteos Morottavat metsäneläimet voitti taideratikan yleisöäänestyksen huimalla yli 10 000 äänen potilla.
Taideratikkana toimii kerrallaan yksi ratikkavaunu, jota koristavat vaihtuvat taideteokset. Tämän vuoden äänestyksessä valitut kolme teosta komistavat kukin ratikan kylkiä vuoden kerrallaan. Ensi kesänä alkaa liikennöidä Maya Hahdon Ankkaratikka ja Ilmo Pihkalan Pilviä kesällä 2027.
Osan eläimistä Lehto valitsi juuri tamperelaisia varten: saukko on saanut inspiraationsa Saukonpuistosta. Iida Erikkilä
Lehto on tamperelaistunut kuvanveistäjä, joka käyttää usein teoksissaan kierrätettyjä tekstiilimateriaaleja. Ratikkataiteen suunnittelu oli Lehdon mukaan mukavaa piristystä hänen yleisempiin työtapoihinsa verrattuna. Taiteilija on ollut häkeltynyt teoksensa saamasta suosiosta. Häntä ei siis erityisemmin jännitä ihmisten vastaanotto, vaikka edeltäjä kissaratikka, olikin niin suosittu, että sai jopa jatkokauden.
– Kissaratikka on kaikille varmaan sellainen ikoni, mutta varmasti tämäkin otetaan hyvin vastaan, Lehto kertoo Tamperelaiselle.
Idean teokseensa Lehto sai omalta takapihaltaan, josta hän on bongaillut erilaisia metsäneläimiä, kuten oravia. Muihin eläinvalintoihin vaikuttivat osaltaan Tampereeseen liittyvät asiat, kuten Ilves. Saukko taas pohjautuu tamperelaiseen Saukonpuistoon.
Teoksen eläimet on tehty tussilla viivapiirroksin. Niihin yhdistyy vehreä tausta, joka koostuu Lehdon villahuovutustöiden tekstuureista. Taiteilija halusi yhdistää teokseen myös ominta tekniikkaansa ja samalla tehdä ratikan pinnasta pehmeän ja pörröisen näköisen. Lehdon mukaan pohja antaa hyvän kontrastin yksivärisille eläimille.
Karvaisten ja pörröisten asioiden piirtäminen on ollut aina Lehdolle mieluista. Osa taideratikan kylkeä koristavista eläimistä onkin alun perin syntynyt jo vuonna 2017 Lehdon suunnittelemiin Morottavat elukat -taidekortteihin.
Taideratikan tavoitteena on jatkua myös vuoden 2028 jälkeen. Iida Erikkilä
Lehto menee melkein sanattomaksi nähdessään teoksensa ensimmäistä kertaa taideratikan yllä.
– Onko jotain muuta sanaa, kun että mahtavaa? En nyt osaa sanoa mitään muuta, mutta onhan se maagista, kun se on nyt tuossa.
Taideratikkakilpailuun osallistuminen oli ollut Lehdolle selvää jo pidempään.
– Onhan se todella ainutkertainen ja upea tilaisuus.
Taideratikkahaut ovat olleet molemmilla kerroilla suosittuja. Tämän vuoden haussa ehdotuksia jätettiin jätettiin reilusti yli 300. Uusi haku on todennäköisesti tulossa muutaman vuoden päästä, sillä taideratikan taipaleen olisi tavoitteena jatkua myös vuoden 2028 jälkeen.
Ilai Elias Lehto tiesi hakevansa taideratikka-kilpailuun heti, kun sellainen järjestettäisiin uudestaan. Ainutkertainen tilaisuus oli pakko
🚋 Tampereen taideratikan kylkiin valitaan kolme uutta teosta! 🚋 Oma ehdotukseni "Morottavat metsäneläimet" on mukana yhtenä kuudestoista äänestysvaihtoehdosta. 🦉👋🏻
Toteutettavat teokset valitaan yleisöäänestyksellä, joka on avoinna sivulla https://www.tampereenratikka.fi/taideratikan-aanestys/ 10.–24.3.2025 klo 9 asti. Käykäähän tutustumassa ehdotuksiin ja äänestämässä!
Ilai Lehto:
Morottavat metsäneläimet
Kettu, susi, ilves, sarvipöllö, saukko, karhu ja mäyrä moikkaavat toisilleen Ratikasta. Taideratikan kokonaisuus pohjautuu viivapiirroksiin ilmeikkäistä eläinhahmoista. Pohdin mikä voisi tuoda iloa päivittäiseen matkustamiseen sekä pienille, että isoille kyytiläisille ja idea eläinten bongailusta kaupunkiliikenteen seassa tuli oman takapihan oravia ja lintuja seuraillessa. Seitsemän eläinmatkustajaa on sijoiteltu Ratikan kylkiin siten, että niiden kasvot kurkistavat matkustamon puolelta. Tarkoituksena on, että ikkunan kohdalla viivapiirroksen takaa näkee myös läpi.
Ratikan taustavärityksenä on sammaleisen pehmeä ja karvainen maastokuvio, joka vie ajatukset juurakkoihin ja metsäpoluille. Sen pohjana on villahuovutusteoksistani poimittuja tekstuureja ja yksityiskohtia, jotka toistuvat limittäin antaen ratikalle pörröisen ja pehmeän kuoren, muistuttamaan ettei betoniviidakossakaan olla kuin yhden ratikkamatkan päässä metsästä.
