Reservin Olutmestari

TAISTO - kovin kotiolutkisa. Äänestä suosikkisi Reservin Olutmestariksi ja voita lippu Oluton Festarille!

[reservinolutmestari]

Sampo Järvi: Kasipallo

Teikkaus on suoritettu!

Taiston pakka oli tiukka. Ensimmäisellä kierroksella nähtiin loistavia aloituslyöntejä kepin nahkapäällä, mahtavia osumia jopa liikkuviin palloihin, tahallisia ja tahattomia jalkojen lattiasta irtoamisia, klassisia ylilyöntejä, runsaasti ulkopuolista häirintää ja lopulta valliin kiinniajetun esikunnan, kiistanalainen ja silti kiistaton loppuratkaisu.

Lisää liitua kepinnokkaan!

Höpöhöpöt sikseen. Huomenna ratkaistaan Suomen kovimman kotilolutkisan voittaja ja ratkaisun tekee tuomareista tarkin - SINÄ! Helat on kiillotettu, nahat on vaihdettu, verka on harjattu.

Olut on tankitettu.

Uppoaako Kasipallo?

[reservinolutmestari]

Tervetuloa viimeiseen taistoon - esittelyssä Ukonmaljan finaaliolut!

Niin kokoontuvat kaikki, Veðurítalleille, ennaltamäärättyyn paikkaan: kääpiöpanimot, mallaspeikot, Hiisi ja hänen oluensa, olutfriikit, vaahtotursaat, Osmottaren joukot, kotioluen sankarit taistelevat.

Friedrich Wilhelm Heine (1845-1921). Public domain, via Wikimedia Commons

  Tervetuloa viimeiseen taistoon!

Ukonmalja on valmistanut teille myyttisen maukkaan, syksyisen tumman ohrajuoman. Sen paahteisuus kertoo maailmanpalon katkusta, lempeä makeus alkulehmän maidosta, uudesta alusta.

Tässä se nyt on: RAGNARÖK  MILK  STOUT!

Ragnarök Milk Stout on valmistettu seitsemästä ohramaltaasta, mallastamattomasta viljasta (ohra, kaura, tattari), kahdesta vanhan mantereen humalasta, espressosta, laktoosista ja vaniljasta. Laktoosi on peräisin suomalaista maidosta.

Ragnarök (jumalten tuho) on skandinaavisessa mytologiassa lopunaika, jolloin käydään viimeinen taistelu jättien, jumalten, ihmisten ja muiden olentojen välillä. Óðin, Thór ja muut korkeat jumalat saavat surmansa ja kaikki yhdeksän maailmaa olentoineen palavat. Mutta "loppu on niin kuin alku", osa jumalista ja ihmisistä on säästynyt. Maa kohoaa vihertäen merestä ja uusi aika alkaa.

Siis käykääpä mielenkiinnolla pöytään! Katettuna on olutkäsityöläisen maitokauppavahvuinen taidonnäyte - sellaista kelpaa siemailla vaikka useammankin annoksen. Ja Jyväskylän alueella kotikyytikin on järjestetty, sillä paikallisbussilla liikkuminen on lauantaina ilmaista, yötä myöten.

                                                                                          Suuntaa Veturitalleilla kohti tätä logoa

[reservinolutmestari]

Esikunnan pöydästä:

Taisto on ylittänyt kaikki odotukset: niin Kokelaiden kuin yleisön antautuminen tiimellykseen on ollut ihailtavaa.

Esikunta sai pöytäänsä hurjat luvut (740 ääntä tarkistuksen jälkeen) ja melkoisen ennakkosuosikin, kuten ao. kuvaajasta ja Twitterissä (@oluton) julkaistuista kannatushuudoista käy selville.

Seisomme yhdessä rintamassa päätöksemme takana, mutta se ei ollut suinkaan helppo.

Finalistit erottautuivat joukosta tasaisella suorituksellaan netin puolella sekä oluet onnistuivat hurmaamaan täysin esikuntalaiset. Vakuuttavaa jälkeä siis molemmilta finalisteilta, Ukonmalja ja Sampo Järvi.

Kokelaiden oluet olivat hämmästyttävän korkeatasoisia. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jokaista olutta esikuntalaiset ostaisivat heti myös uudestaan.

Niinpä Esikunta on päättänyt myöntää kunniaprenikat Taistossa kykynsä osoittaneille. 

Huutosakin johtaja : Garage Brewery

Ilmiömäinen suoritus alusta loppuun. Täsmäsuunnattu ohjus, joka osui maaliinsa. Ilman Garagen poikia Taisto olisi jäänyt keppimiekkailuksi.

Korpisoturi vailla vertaa : Kouvostoliiton Olut 

Aina ei ole polkuja, eikä karttaa, mutta se ei haittaa, jos mukana on tällaisia. Täysin omanlaisensa alusta loppuun.

Peräjoukon turva: Maistilan panimo

Viimehetkillä kisaan saapunut oli yllättää koko sakin. Laadukasta jälkeä kautta linjan.

Kenenkään Kokelaan olut ei ollut lattianpesuvettä eikä mitään jäänyt juomatta. Kiitämme kaikkia osallistuneita.

Esikunta postittaa jokaiselle osallistuneelle Kokelaalle lyhyen arvion oluesta ja kiitokset osallistumisesta. 

[reservinolutmestari]

Taiston I Kampanjan tulokset

Kahinat on käyty ja on aika julistaa voittajat.

Kotiolutkisa Taistossa etsitään parasta kotioluentekijää, joka osaa tehdä loistavan oluen lisäksi myös kiinnostavan tuotteen.

Taiston voittaja saa Reservin Olutmestarin arvonimen sekä mahdollisuuden päästä tekemään oma olut kaupalliseen myyntiin.

Taiston ensimmäisessä Kampanjasssa kilpailijoita eli Kokelaita käskettiin näyttämään osaamisensa lähettämällä ylvästä kotioluttaan sekä kehumaan tuotettaan niin maan perusteellisesti kilpailun tuomaristolle eli Esikunnalle. Kokelaiden suoritukseen Esikunnan arviopöydässä vaikutti myös se kuinka paljon he onnistuivat keräämään kannatushuutoja internetäänestyksessä.

Ensimmäisen Kampanjan voittajat ovat:

Sampo Järvi : Nocturne ja Ukonmalja : Alkemisti

Finaalikaksikolla on seuraavaksi edessä Taiston toinen Kampanja. Heidän tehtävänään on valmistaa jysäyttävä olut syyskuussa järjestettävälle Oluton Festarille Panimo Hiisillä.

Seuraavan voittajan päätätte te tulemalla valitsemaan paremman paikan päälle Oluton Festarille. Kokelaat tykittävät oluttaan lauantaina 21.9.2013 Jyväskylässä.

Onnea voittajille! Sekä suurenmoinen kumarrus kaikille muille Taistoon osallistuneille.

[reservinolutmestari]

Se oli siinä. Suurenmoiset kiitokset Kokelaille ja kaikille teille äänestäneille. Kaikki 735 ääntä ja mielipidettä otetaan huomioon!

Esikunta koolla ja jyvät seulotaan ja humalat pistetään järjestykseen.Esikunta kiittää kaikkia Taistoon osallistuneita! Kokelaat olivat valioluokkaa ja loistavia oluita riitti aina yön pimeille tunneille asti.

Tuloksia (ja päitä) pitää selvitellä vielä tämän päivän ajan, mutta huomenna julistetaan ensimmäisen Kampanjan tulokset. Eli finaalikaksikko, joiden oluita pääsette maistamaan Oluton Festarilla. Pysykää kuulolla, ja virittäkää voitonlaulut valmiiksi!

[reservinolutmestari]

Sampo Järvi: Viimeinen Nocturne

Tämänkin päivän tiesin tulevan,

viimeisen Nocturnen avautuvan.

Ensin mielen täyttää kaipaus, haikeus,

mutta hitaasti nousee toivo, rakkaus.

Tumma pitsi lasissa,

kuiva katkero poskissa,

jylhä maku kielellä.

Ja tasapaino - kuin Buddhan mielellä.

Vaikka jälkeesi tulee taas muita,

jotka kuivattavat janoisia suita,

pysyt muistoissa silti iäti.

                       Toit mukanasi onnen ja ilon,

ryhdyit Taistoon - näin tuotko myös voiton?

7.8.2013

Sampo Järvi

Patinoitunut Runomies

[reservinolutmestari]

Kotiolutkisan viimeisessä takakaarteessa Taistoon liittyy pieni, mutta vanttera vehnäolut Pohjoisesta. Vaikka kilpakumppaneiden etumatka promo-osastolla on useampi turvan mitallinen, emme sorru harkitsemattomaan vauhkolaukkaan (oluen hiivathan tuossa hommassa sekoittuisi satulalaukussa), vaan ohjastamme ravurimme tasapainoisena maaliin. Kisaruunamme on itse asiassa Karhu, Belgialaisittain Bear, Wit Bear. Nallemme EI ole sukua maamme markettimetsiköissä elelevään, jättimäisissä yhdyskunnissa ja isoissa salkuissa laiduntavaan massaotsoon. Seuraavassa hieman tausta-ajatuksia, mitä oluella haettiin. Wit Bearia suunniteltaessa asetimme oluelle muutaman tiukan tavoitteen (ja haasteen): ensinäkin sen täytyisi palvella kesäisen raikkaana viilentäjänä ja janonsammuttajana, nk. joka paikan juomana. Rannalla, puistossa, sateisena aamuna vuotavassa festariteltassa, kuulaana kesäiltana pihakeinussa, virkistäjänä hikisen ruohonleikkuu-urakan päätteeksi, grillailujen lomassa kokin viilentäjänä ja illallisvieraiden lämmittäjänä, asennusoluena piha-aitaa paikatessa, piknikin ja brunssin lomassa luonnonhelmassa, futispuulaakien jälkipeleissä, mummon kanssa marjaretkellä, mökkisaunassa vihdan aisaparina, Taskareiden ja X-Menien kera ullakolla, ulkona aavalla ja sisällä ahtaissa illanistujaisissa. Joka paikassa ja kaikkialla. Lisäksi oluen alkoholiprosenttien olisi mahduttava maitokaupparajojen (eli kolmoskeppanan kirotun 4,7 % prosenttikarsinan) sisään. Näistä alkuasetelmista huolimatta olut ei saisi missään nimessä olla valjua tai vetistä,  persoonatonta hyllybulkkia, vaan mallasrungoltaan tasapainoista ja humalilla sopivasti kuorrutettua iloista makunautintoa ensi sihauksesta viimeiseen kulaukseen. Oluemme perustukset on valettu kirkkaasta, ehdasta Pohjoisen pohjavedestä, jossa sekoittuvat saumattomasti puhtaiden metsäpurojen eloisuus, ikuisen nuoruuden lähteestä pulppuava makea pehmeys ja Perämeren väkevät virtaukset. Rangan päälle muotoiltu mallasrunko koostuu neljästä koto-Suomen jalomultaisissa pelloissa viljellyistä mallaslajikkeista (wheat, pilser, vienna ja munich). Humalointi taasen on toverillinen liitto vanhan ja uuden mantereen makuja hienoisella ripauksella kaukaisen saaren katkeroita. Tassua lyövät niin nielurisoja sopivasti kutittava katkeruus kuin hellästi kitakammioita ja nenäonteloita hyväilevät aromitkin, tasapainossa kuin sirkustandemi trapetsilla. No niin, johan siinä tulikin markkinointilässytystä (nyt kuivaa suuta ja sormenpäitä, pitänee ottaa olut). Lähdemme nöyrin mielin kuulemaan tuomariston kommentit tekeleestämme. Toivokaamme ettei yksikään pullo (myöskään kollegoilta) ole kohdannut korkkikontaminaatiota, postikustin höykytyksestä johtuvaa reissuräjähdystä tms. draamaa. Make Beer Not War.

[reservinolutmestari]

Kouvostoliiton Olut: Viimeinen Manifesti

"Viimeinen tuoppi huuliltani nostakaa Ylvästäkää katseenne, ei kukaan väistä tuomiotaan Siis viimeinen tuoppi nostakaa Viimeistä kertaa, Hiiden jumalat, pyydän, Olueni punnitkaa"

Aika on jäähyväisten, niin katkeran haikeiden. Ensimmäiseksi haluamme omasta ja Teemun puolesta kiittää jokaista äänestäjää matkallamme kohti lopullista tuomiota. Matkamme on ollut hauskaa, välillä ylitse vedettyä, välillä tuskallista. Astelemme siis kohtalon alttarille nenä pystyssä, tästäkin kiitos kuuluu paitsi äänestäjille, myös jokaiselle joka on joskus oluitani juodessa sanonut muutakin, kuin "ihan hyvää". Tulevaisuus siintää mielessämme nyt entistä maltaisempana ja tämän kuluneen viikon jälkeen ehdin ehkä pannakin olutta, enkä pelkästään promota. Jos kuitenkaan et vielä äänestänyt, niin tämä on viimeinen tilaisuus nostaa perämiehet amiraaleiksi, amiraalien paikalle ja tuoda tämä mahtava Imperial Stout myyntiin. Suomi tarvitsee enemmän huippuja, vaikka tiedostammekin muutaman karun kävyn tämän oluen matkalla tuotantotuotteeksi. Nyt viimeistään mäskimelat pystyyn, tuopit hetkeksi alas ja painamaan nappul..siis nappia: Kouvostoliiton Olut. Kiitos & Anteeksi.

ps. Kilpakumppanit; hyvää työtä ja ilman teitä ei Taistosta tulisi mitään. Olkoon voittaja sitten kuka tahansa, niin olette tuopillisen ansainneet tänä iltana tiiviin kamppailun kunniaksi. Kiitos ja kummarus.

[reservinolutmestari]

Huhtiniemi Brewery&Bakery: Loppuyhteenveto

Ensimmäisenä tahtoisin kiittää muita kilpailijoita, tekstejä on ollut mielenkiintoista lukea ja paljon muutakin materiaalia on ollut. Ja sitten vielä kertauksena miksi juuri Hito Hyvä Vehnäoluen pitäisi voittaa. Tämä kyseinen käsityön helmi on olut joka sopii laajalle asiakaskunnalle, se ei pelästytä maullaan perus "karhumiestä" mutta tarjoaa makuelämyksen myös paljon oluita maistelleelle harrastajalla. Se on olut jota tekee mieli juoda useampi tuopillinen ja näin voi myös tehdä koska prosentteja ei ole liikaa. Matalat prosentit avaavat tuotteelle myös laajat markkinat maitokauppoihin, minunkin mielestäni tämä 4,7% raja on järjetön mutta sen kanssa vaan joutuu nyky-Suomessa elämään. Esikunnalla on edessään varmasti vaikea mutta maistuva urakka, kuka sitten ikinä voittaakaan niin toivottavasti kuitenkin itse olut nimenomaan on se joka ratkaisee. Lappeenranta kiittää ja kuittaa.

[reservinolutmestari]

Ukonmalja: ja toiseksi viimeinen sotahuuto

                                          Pianpa vaipuvat taiston äänet. Peitset lasketaan ja Esikunta vetäytyy pöytänsä ääreen. Mutta vain hetkeksi. Jo kohta koittaa uusi rynnäkkö, Oluttoman taistelukentillä. Siellä kaikuvat ne viimeiset sotahuudot!

"Seikat on kerrottu", suurta pientä panimoa lainatakseni. Onkin aika katsoa tulevaan: niin Taiston-finaalissa kuin sen voiton jälkeenkin - tai jos vaikka muutenkin kävisi - Ukonmaljan tehtävänä on aina    

1) vaalia pieteettiä ja näkemyksellisyyttä, ilman kompromisseja

2) mennä sieltä, missä aita on vähän korkeampi

3) nostaa esiin ja korostaa myös vähemmän trendikkäitä oluttyylejä

4) puhua edelleen rikkaan ja laadullisen olutkulttuurin puolesta

5) toiminnallaan tukea ja edistää kotiolutharrastamista

6) tehdä mieluummin olutta jolla on merkitys, kuin olutta joka miellyttää "kaikkia"

Vielä ehdit äänestää :)

[reservinolutmestari]

Garage Brewery Yläfemma: Kiitos!

Viimeistä viedään… Vielä kerkeät äänestämään Garage Breweryä jatkoon! Äänestysaika loppuu tosian klo 17:00. Tahtoisimme tässä vaiheessa kampanjaa kiittää kilpailun järjestäjiä, jotka näyttävät loistavaa esimerkkiä pienpanimotoimintaa katalysoimalla, kanssakilpailijoitamme, jotka antavat meille niin vastusta, kuin kehitysideoita (joka mielestämme on kotipanimokulttuurin parhaita puolia) ja tietenkin kotijoukkojamme, jotka ovat jaksaneet kuunnella Yläfemmajankutustamme jo toista kuukautta. Kaikkein suurin kiitos kuuluu kuitenkin kaikille faneillemme, joita ilman olisimme jääneet rannalle ruikuttamaan Taistolaivan kadotessa taivaanrantaan.

Tämän porukan kanssa meininki on välillä kuin eläintarhassa, ja onkin ihme, että saimme oluemme näinkin hyvin tunnetuksi. Näin onnistuneen kampanjan päätteeksi ajattelimmekin heittää (ja juoda) yläfemmat. Toivottavasti tekin pääsette maistamaan sitä Oluton festareille! HIGH FIVE!

[reservinolutmestari]

Tumma Vehnä - viimeinen tuomio

Näin viimeisenä kisapäivänä voidaan palata perimmäisten kysymysten äärelle ja miettiä miksi Kiljuhanhen Tumma Vehnä tulee pokkaamaan Taiston finaalipaikan. Kiljuhanhen teesit pyörivät käsityön ja parhaiden raaka-aineiden ympärillä. Tumma Vehnä onkin erinomainen taidonnäyte näistä kahdesta. Tumma Vehnä on oluena vahva vehnäolut. Siinä on syvyyttä ja makua, mutta selkeimmin siinä nousee esille saksalaisten vehnäoluiden hedelmäisyys ja sopiva makeus. Tumma Vehnä edustaa perityypillistä saksalaista vehnäolutta, mutta sisältää toisaalta omaa kekseliäisyyttä. Voitaisiinkin todeta, että se on saksalainen vehnäolut "with a twist" ja tässä tapauksessa twist on se, että vahvistettu runko ja monipuolinen humalan käyttö tuovat esiin saksalaisvehnän selkeän ominaismaun suorastaan läpitunkevalla tavalla nauttijansa makupalettia kolistellen. Tumma Vehnä ei jätä ketään kylmäksi! Vahvuutensa vuoksi Tumma Vehnä koettelee hieman vehnäoluen rajoja ja voitaisiin kysyä, että onko kyse kuitenkin enemmän vehnäbockista kuin perinteisestä vehnäoluesta. Kuitenkaan valmistusmenetelmiensä vuoksi ei vehnää mielellään kategorisoida vehnäbockiksi. Jos Tummaan Vehnään lisättäisiin hieman enemmän runkoa, väriä ja humalaa, voitaisiin ehkä puhua jopa "imperial vehnästä", mutta sekään ei ollut tavoitteena. Tumma Vehnä puolustaa siis vehnäolueiden kunniaa hieman keskimääräistä ryhdikkäämmällä otteella ja sellaisena se on hyvä nauttia. Käsityöläisyyden osuutta Kiljuhanhen tuotannossa ei ole hankala selittää, sillä 20 litran tuotantokapasiteetissa ei ole varaa muulle kuin käsityölle. Automatisoiduimmat välineet ovat käsivoimin pyöritettävä maltaiden murskaamiseen käytetty mallasmylly sekä painovoimalla toimiva "pumppu", joka siirtää vierteen astiasta toiseen. Käsityöläisyys näkyy aidossa innostuneisuudessa sekä halussa luoda parempaa olutta, jolla kehtaa myös muita ilahduttaa. Käsityöläishengessä myös oluen valmistamisessa käytettävät välineet on pyritty pitämään yksinkertaisena, mutta toisaalta muokkaamaan omiin käyttötarpeisiin sopiviksi. Loppujen lopuksi panimolaitteisto on rakennettu yksittäisistä isommista osista ja paikallisten rautakauppojen valikoimista saatavistaa nippeleistä ja silikonin palasista. Käsityöläisyys näkyy myös työn jäljessä. Kaikki vaiheet dokumentoidaan ja pyritään hiomaan viimeistä piirtoa myöten täydellisiksi niin kauan kun puhutaan itse oluen tekemisestä tai siihen vaikuttavista asioista. Tästä selkeimpiä esimerkkejä on se, että jokainen työvaihe on ensimmäisestä erästä lähtien dokumentoitu tarkasti ja matkan varrella muuttujia on testattu prosessia hioen. Itse valmistuksessa keskitytään valvomaan prosessin toteutumista; mm. maltaita rouhittaessa mallasrouhetta tarkkaillaan jatkuvasti tai ei-automatisoidun mäskäysastian lämpötilaa seurataan herkeämättä. Myös puhtaus on Kiljuhanhelle yksi tärkeimpiä tekijöitä, emmehän halua pilata oluttamme jollain epäpuhtauksilla, jotka muuttavat maun joksikin odottamattomaksi. Vierteen keiton jälkeen kaikki työvälineet desinfioidaan ja vierre siirretään mahdollisimman nopeasti käymistilaan. Näin aiemmat Kiljuhanhet ovat säilyttäneet makunsa jopa vuosia pullottamisen jälkeen ilman että se on kärsinyt säilytyksestä. Kovin moni pullo ei ole vuosia tosin säilynyt, koska yleensä aikainen mato linnun nappaa tässä tapauksessa. Tässä Kiljuhanhi lepää sellaisena kuin se on: paneutuen viimeistä piirtoa myöten itse asiaan eli täydellisen oluen luomiseen ja sen saattamiseen niiden tietoisuuteen, jotka ovat sen ansainneet.

[reservinolutmestari]

Taiston alkuvaihe huipentuu tänään ja kisaoluemme päätyvät pian Esikunnan tiukkaan syyniin. Tässä vaiheessa Pikåpano haluaa kiittää kaikkia meitä äänestäneitä ja olueeseemme uskoneita sekä kaikkia kilpakumppaneitamme kovatasoisesta ja tiukasta vastuksesta. Emme ole huonossa seurassa.

Vielä on joitakin tunteja äänestysaikaa jäljellä. Miksi käyttäisit siis äänesi vielä Pikåpanon puolesta? Olemme lukuisia, erityylisiä kotioluita tehneinä osuneet maaliin niin hyvin, että korkin suhautettuamme  omatkin odotuksemme ovat ylittyneet. Nyt meillä käsillä on olut, WCIPA, joka on kenties parasta koskaan panemaamme olutta. Vilpittömästi uskomme, että tämän oluen tuottamat makunautinnot ovat niin autuaita, että muidenkin pitäisi saada maistaa tätä tuotetta. Missiomme ja haaveemme tällä erää on, että pääsemme ylpeinä tarjoamaan Pikåpanon länsirannikon helmeä, West Coast IPA:aa, juuri sinulle!

Nyt me Pikåpanolaiset esitämme kiitoksemme ja hiljennymme, tästä eteenpäin annamme oluemme puhua puolestaan!

[reservinolutmestari]

Pikåpano: Miehistö - henkilöt oluen takana

Vielä ennen kilpailun loppuhuipennusta haluamme lopuksi esitellä henkilöt oluemme takana, tässä siis Pikåpanon miehistö, olkaat hyvä. Kuvauksista ei kannata huolestua, emme ole aivan niin tapaturma-alttiita kuin tikkilukemista voisi päätellä, vaan näillä viitataan sisaren hennon valkoisen neulanvetojen sijaan maisteltujen oluiden määrään!

Nimi:  Arto Sankala

Ikä: 26

Tikkejä ~200

Suosikkioluttyyli: jenkkityyliset IPAt

Suosikkiolut: Tietysti Pikåpanon WCIPA

Erikoisosaaminen: Aikataulujen kanssa arpominen (ts. artominen)

Tykkään hyvästä oluesta, varsinkin IPAsta. Kaupasta ja Alkosta saa vain huonoa sellaista joten se täytyy siis panna itse. Itse kun tekee niin saa semmoisen kun tulee.

Nimi: Janne Hannonen

Ikä: 27

Tikkejä ~260

Suosikkioluttyyli: Imperial Stout

Suosikkiolut: De Molen – Hell & Verdoemenis

Erikoisosaaminen: Laitteisto, softat ja puoliautomaattisen laitteiston sielunelämä

Lempihumala: Amarillo

Olen kiteeläislähtöinen 27 vuotias Pikåpanon panijakarpaasi. Kuten tunnettua, Kiteellä tiedetään mitä hiivan ja mallassokerin yhdistelmästä saadaan aikaiseksi. Lieneekö syy perinteissä, mutta (koti)panimotoiminta on kiehtonut minua siitä päivästä lähtien, kun harrastukseen ensimmäisten teekkarivuosien alussa tutustuin.

Pikåpanon panijatiimissä olen saanut kunnian vastata panokaluston suunnittelusta ja suurelta osin toteutuksesta. Lempilapseni on puoliautomatisoitu panojärjestelmä, joka helpottaa niin ryhmä- kuin yksittäisenkin taistelijan panosessioita. Olivatpa vehkeet kuinka isot, hienot, tekniset tai vähemmän tekniset tahansa, paneminen on parasta mitä voi tehdä housut jalassa.

Nimi: Juha Ström

Ikä: 32

Tikkejä ~400

Suosikkioluttyyli: Kuivan katkera humalapommi

Suosikkahumala: Citra

Suosikkiolut: Three Floyds Zombie Dust

Erikoisosaaminen: Kaikkien yleisasioiden erikoismies ja Twitter-majuri. Tosi hyvä punnitsemaan humalia.

Oluttyylien suhteen olen täysin kaikkiruokainen aina Gueuzestä Imperial Stouttiin ja Hefeweizenista Double IPA:aan, kunhan olut on teknisesti kunnossa ja hyvää. Tästä huolimatta harrastuksen alkuajoista saakka lempityylinä on kuitenkin säilynyt sitruksisella katkeruudella makuaistia sopivasti runteleva jenkkityylinen India Pale Ale. Ja mikä onkaan mahtavampaa kuin huomata, että vastaavaa tasoa olevia makunautintoja kykenee tuottamaan myös itse, omin kotitekoisin välinein!

Nimi: Juhamatti Korhonen

Ikä: 30

Tikkejä: 712

Suosikkioluttyyli: Gueuze

Suosikkiolut: 3 Fonteinen Oude Geuze (Armand & Tommy)

Erikoisosaaminen: Reseptit, puujalkavitsit ja mäskillä paikkojen sotkeminen

Lempihumala: Simcoe

Suosikkioluttyylini on vaihdellut iän myötä, mutta IPA toimii loistavasti ympäri vuoden. Itselle sysäys kotioluen tekemiseen tulikin juuri tämän hienon oluttyylin huonon saatavuuden vuoksi. Gueuzeä Pikåpano ei ole vielä tehnyt, sillä lambicien valmistaminen vaatisi vähän erikoiskalustoa, mukaan lukien erään Belgialaisen laakson. Mutta ei hätää, jotain hapanta on kyllä jo suunnitteilla…

Nimi: Juho Tyster

Ikä: 29

Tikkejä: En laske

Suosikkioluttyyli: Gueuze

Suosikkiolut: Girardin Gueuze 1882 Black Label

Erikoisosaaminen: Kemia, mittaukset, panimohygienia

Olen porukan kemisti. Teen panemisen aikana tarvittavat laskutoimitukset, otan näytteitä ja pidän kirjaa prosessista.

Nimi: Mikko Purhonen

Ikä: 27

Tikkejä: 735

Suosikkioluttyyli: Gueuze

Suosikkiolut: AleSmith Speedway Stout

Erikoisosaaminen: Belgivivahteiden havainnointi oluesta

Lempihumala: Simcoe

PikåPanon vainukoiranakin tunnettu Mikko, löytää takuuvarmasti olueeseen kätketyt ananakset ja bananakset ja muutkin sinne kuulumattomat hedelmäaromit.

[reservinolutmestari]

Sampo Järvi: Manifesti

Patinoituneen Runomiehen Manifesti

1 §

Tämän manifestin tavoitteena on oluen ilosanoman levittäminen

2 §

Olut on nautintoaine. Ja nautintoa tulee tavoitella joka päivä. Elämä ei ole kärsimystä.

3 §

Olut maistuu erilaiselta aamulla ja illalla. Olut maistuu erilaiselta sinun suussasi kuin ystäväsi suussa.Tämä on rikkautta mitä suurimmassa määrin.

4 §

Oluen ilosanomaa tulee levittää ilon kautta. Jääkööt kiellot ja rajoitukset tyrannien työkaluiksi; he eivät tiedä, heitä tulee ymmärtää vaan ei hyväksyä, sivistää vaan ei vähätellä.

5 §

Älä juo huonoa olutta, älä tarjoile huonoa olutta. Kerro huonosta oluesta kaikille.

6 §

Juo hyvää olutta, tarjoile hyvää olutta. Kerro hyvästä oluesta kaikille, sillä oluen jakaminen on iloista suurimpia.

7 §

Oluen valmistus kuuluu hiivalle. Auta hiivaa rakkaudella.

8 §

Oluen valmistuksen epäonnistuessa, älä syytä hiivaa. Ota opiksesi.

9 §

Jos taidat oluenpanon, jaa taitosia sitä janoavalle, sillä taidon jakaminen on iloista suurimpia.

10 §

Anna äänesi kuulua. Anna ilosanoman levitä.

6.8.2013

Sampo Järvi

Patinoitunut Runomies

[reservinolutmestari]

Hyvät kansalaiset. propagandaministerimme kuonokoppa on jälleen irti. Video sisältää ohramallasta ja tuotesijoittelu ohjelmaa. Viheltää.

[reservinolutmestari]

Mikä Kiljuhanhi?

Kiljuhanhi-nimellä olutta tekevät Hannu ja Mikko. Hannu on luonnosta nauttiva IT-alalla panimoharrastuksensa rahoittava suunnittelija. Mikko on vedessä pulikoiva nörtti. He ovat tehneet olutta keväästä 2010 alkaen. Maun perusteella tuotokset ovat olleet vaihtelevia mutta tekemiseen liittyvän innon perusteella täydellisiä. Homma lähti käyntiin siitä, että kavereilta lainattiin varmaan kiljupönttönäkin toiminut muovisanko, joka ladattiin lähimarketin olutuutteista ja sokerista (sittemmin on vähän otettu opiksi). Lisäksi ensimmäisen muutaman erän luomisessa käytettiin apuna kaikkea lumihangesta viiden sentin kolikkoihin. Nyt 20 erilaisen oluen jälkeen vakiintuneita työkaluja ovat vierteenjäähdytin, hiivastarterit, mallasmylly ja muutama muu oleellinen nesteen säilyttämiseen ja käsittelyyn tarkoitettu väline. Tavoitteena alusta asti on ollut tehdä oluita, joka osuvat Laakson asteikon* ylimpään luokkaan. Tähän on viidellä viimeisimmällä tuotoksella päästy eikä loppua näy. Suomen oluenjuojien makunystyröiden maanlaajuinen helliminen on siis vain ajan kysymys. Älä jätä tilaisuuttasi käyttämättä vaan tartu Kiljuhanheen kun sitä on tarjolla. Kiljuhanhen oluita tehdään kerrallaan 30-50 puolen litran pulloa. Jokaiseen pulloon korkki ja etiketti laitetaan käsin. Raaka-aineet ovat ympäri maailmaa ja reseptit tekijöiden näkemysten mukaan laaditut. Oluet tehdään Hannun keittiössä Hannun vaimon, jota myös kokiksi toisinaan tituleerataan, ”ilahduttamiseksi”. Toisaalta välinehankintojen perusteleminen on huomattavasti helpompaa, kun esim. 36 litran kattilaan mahtuu yksi sian pää silloin kun siellä ei kiehu vierre. Kuten kuitenkin alla olevasta kuvasta voidaan päätellä, panimon tilat ja kapasiteetti ovat toistaiseksi melko rajottuneita.

Vaikka Kiljuhanhen panimoprojekti on tässä vaiheessa pääasiassa kahden miehen show, on matkan varrella ollut lukuisia henkilöitä mukana auttamassa milloin kiikuttamassa vierrettä hankeen jäähdytettäväksi (ei muuten toimi) tai milloin auttamassa voimatyökalujen kanssa. Kiljuhanhen logosta on kiittäminen Sanna Puustista. Itse nimi on monipolvisen pohdinnan tulos. Nimenä Kiljuhanhi kuvastaa sekä suomalaista juomaperinnettä että suomalaista luontoa unohtamatta leikittelevää sävyä, joka sopii seurusteluun ja juhlaan tarkoitetuille oluille. * = Laakson asteikon luokat matalimmasta korkeimpaan ovat "En joisi toiste", "Joisin jos ilmaiseksi saisin", "Voisin maksaa" ja ”Ostaisin varmasti”