Digitaalisoituen

Haaga-Helian opiskelijan kurssiblogi digitaaliseen liiketoimintaan liittyen

[digidiggailua]

Markkinointi pandemian aikana ja sen jälkeen

YT-neuvotteluja, keskeytettyjä markkinointikampanjoita ja koteihinsa eristäytyneitä tai karantenisoituneita kuluttajia. Miksi nyt tulisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan markkinoida enemmän kuin koskaan?

Aktiivisten mainostajien määrä näyttää hiipuneen. TV:tä katsoessa on huomannut pakostakin, että eri mainostajia ei ole ollut niin montaa. Kuitenkin tuntuu siltä, että jotkin tahot mainostavat nyt hana pohjassa.

Median, varsinkin sosiaalisen, käyttö ja ihmisten ostokäyttäytyminen on muuttunut nyt nopeassa tahdissa. Italiassa verkkokauppaostosten määrä on kasvanut huomattavasti verrattuna vuoden takaiseen. Ihmiset eivät parveile enää ostoskeskuksissa, vaan ostavat onlinesta. Eivät kaikki tarpeet ole kadonneet - ei kai kukaan lentolippuja paraikaa varaile, mutta uuden sohvan voi joku hankkiakin.

Markkinoijan onneksi moni on säikähtänyt asiakkaiden katoa ostoskeskuksista ja on vetänyt markkinointikampanjansa jäihin. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että Facebookin kaltaisesta huutokaupalla mainospaikkansa myyvästä mediasta saa nyt ostettua näkyvyyttä ale-hintaan. Samanaikaisesti ihmiset viettävät enemmän aikaa mm. Facebookissa - Smartlyn mukaan Facebookin ja Instagramin käyttö on kasvanut yli kymmenen prosenttia pandemian aikana. 

Markkinointi kannattaa nyt keskittää onlineen. Myös yritysten verkkokaupan tulee olla kunnossa ostamista varten. Kriisi ei tule kestämään ikuisuutta, ja nyt on oiva mahdollisuus saada kustannustehokkaasti haalittua liidejä ja tehtyä tilauksia verkkokaupan puolella sekä kasvattaa omaa asiakasrekisteriään. Näistä asiakkaista voi kuitenkin myös pandemian jälkeen jalostaa molemmilla osapuolille enemmän arvoa tuottavia kanta-asiakkuuksia.

COVID19-pandemia voi pakottaa myös jotkin yritykset ottamaan digiloikan - kauppa on nyt pakko siirtää verkon puolelle. Tämä palvelee ehdottoman hyvin pandemian jälkeistä aikaa, joka on varmasti kulutustottumuksien ja median käytön osalta eri näköinen kuin aiempi. Tuupattu loikka on parempi kuin mätkähdys rotkon pohjalle.

“Never let a good crisis go to waste.” - Winston Churchill

Lähteet: https://www.dagmar.fi/markkinointiviestinta/markkinointi-post-korona-miten-tasoittaa-tieta-koronan-jalkeiseen-aikaan/ , https://www.myynninmaailma.fi/blogi/korona-vaikuttaa-myös-markkinoijaan-rohkea-mainostaja-tarttuu-kuitenkin-nyt-toimeen , https://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi-kun-korona-muuttaa-ostokayttaytymista-taytyy-myynnissa-ja-markkinoinnissa-ottaa-digiloikka/9636ea04-d500-4e4f-a32b-ee739b37cadb & https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/digimarkkinointi-poikkeustilan-aikana

[digidiggailua]

Löytyykö vielä joku, joka ei käytä sosiaalista mediaa markkinointikanavana?

Minne kuluttajat menevät odottaessaan bussia? Mitä kuluttajat selaavat aamulla istuessaan vessanpöntöllä? Mitä kuluttajat selaavat illalla ennen nukahtamistaan? Jepjep, some on ja vaikuttaa koko ajan.

Yritysten kannattaa mennä sinne, missä potentiaaliset asiakkaat ovat. Kovin moni potentiaalinen asiakas on sosiaalisessa mediassa. Sinne kannattaisi yrityksenkin mennä, jos ei ole jo.

Sosiaalisen median markkinointi aloitetaan strategian laatimisella. Strategiassa olisi hyvä kuvata ainakin kohderyhmä(t) ja toivottavat tulokset sekä miten niitä mitataan. Sosiaalisen median ollessaan luonteeltaan digitaalinen ja sellainen, että sinne luodaan profiili, voidaan mittaaminen ja kohdennus suorittaa verrattain helposti.

Sosiaalisen median markkinoinnissa sisältö ratkaisee. Aivan kuten luonnolliset henkilöt julkaisevat itsestään “sisältöjä”, tulisi some-markkinoinninkin olla sisältö-vetoista, sillä se on some-alustalle luonteenomaista.

Sosiaalisen median kanavia on julmetusti, mutta Facebook tuntuu olevan monelle yritykselle se ykköskanava. Vaikka nuoriso ei taidakaan olla siellä enää, niin löytyy sieltä sentään ostovoimakkaampaa varttuneempaa kansaa. Facebookissa erittäin tehokasta on yrityksen verkkokaupassa jo käyneiden ja tuotteen ostoskoriin, mutta ostoprosessin keskeyttäneiden kuluttajien re-targetointi. Näille kuluttajille voidaan markkinoida samaa tuotetta uudestaan, jolloin markkinointiviesti on hyvin tarkkaa ja kohdennettua. Tämä yleensä johtaa parempaan konversioon.

Laadukkaasti laadittu sisältö kannattaa hyödyntää samalla kertaa monessa eri sosiaalisen median kanavassa monena eri ajankohtana. Some-markkinoinnissa kannattaisi myös panostaa mitattavuuteen. Kun voidaan mitata mikä toimii ja mikä ei, voidaan resurssit kohdentaa toimiviin toimenpiteisiin. 

Lähteet: https://calltoaction.fi/sosiaalinen-media/miksi-ja-miten-markkinoida-sosiaalisessa-mediassa/ & https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/sosiaalinen-media-markkinointikeinona-yritykselle

[digidiggailua]

Tekoälyn hyödyntäminen markkinoinnissa

Tekoäly on jo aikoja sitten tullut ja osittain kaapannut vallan. Google on pystynyt jo pitkään tunnistamaan erilaisia sisältöjä tai tuotteita katsomistasi Youtube-videoista ja kohdentamaan sinulle personoidun markkinoinnin sen perusteella. Jos katsot arvostelu-videoita lenkkitossuista saat takuuvarmasti mainoksia kyseisistä popoista.

Mielestäni ei ole kuitenkaan niin mielenkiintoista, miten rajattomilla resursseilla varustetut ja lähes itselleen haitallisessa monopoli-asemassa olevat globaalit media- ja it-jätit hyödyntävät tekoälyä markkinoinnissaan. Paljon mielenkiintoisempaa on, miten vaikkapa pk-yritys voisi hyödyntää tekoälyä markkinointinsa toteuttamisessa.

Tekoäly on siitä tyhmä, että se vaati kunnolla toimiakseen aina taustalleen dataa. Yrityksillä tämä tarkoittaa mm. sitä, että jos mainonnalla tavoitellaan koko ostoprosessin tukemista tiedonhausta lisämyyntiin, markkinoinnin ja myynnin työkalujen tulee olla integroitu palvelemaan toinen toistaan. Näin käytössä on dataa jokaisesta ostoprosessin vaiheesta.

Tekoälyn ei ole tarkoitus viedä ihmisen työtä, vaan vapauttaa ihmisen resursseja työhön, jossa ihminen on tekoälyä parempi. Toistaiseksi ihminen on tekoälyä parempi mm. tunneälyn osalta. Resurssien vapauduttua myynti ja markkinointi voivat yhdessä jalostaa asiakasdatasta tietokannan, jota tekoäly voi hyödyntää.

Tekoälyn ja riittävän datan avulla yritykset voivat mm. personoida sivustonsa käyttäjälle edullisimmaksi. Tekoälyä hyödynnetään jo monen yrityksen asiakaspalvelu-sivuilla chatbotin muodossa.

Tekoälyn kanssa tullaan varmasti lähitulevaisuudessa törmäämään personoidun sisällön paradoksiin. Tekoälyn avulla markkinointitoimenpiteitä ja asiakaskohtaamisia voidaan muokata yhä personoidummiksi. Tuleeko ihminen silti kuitenkaan silloin kohdatuksi?

Lähteet: https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/tekoalyn-vaikutukset-markkinointiin , https://www.differo.fi/blogi/kuinka-tekoalya-hyodynnetaan-markkinoinnissa-menestyksekkaasti & https://www.powermarkkinointi.com/blogi/tekoalya-markkinointiin

[digidiggailua]

Onko markkinointi pelkkää peliä?

“Pelillistämisellä tarkoitetaan pelien dynamiikan ja mekaniikan soveltamista eri ympäristöihin, kuten erilaisissa verkkopalveluissa, koulutuksessa tai työelämässä.Pelillisyyttä käytetään tuomaan elämyksellisyyttä ja miellyttävyyttä uusiin ympäristöihin ja sen tarkoituksena on edistää palvelunkäyttäjien osallistumista ja sitoutumista käytettyyn palveluun peleistä tuttujen ominaisuuksien avulla.” Näin kertoo Wikipedia. Voisiko markkinoinnin pelillistää?

Katsoessani taakse päin tunnistan itse törmänneeni selvään pelillistämisen hyödyntämisessä markkinoinnissa Foursquare-sovelluksen kautta. Foursquare:ssa tarkoituksena oli “checkata sisään” erilaisiin paikkoihin. Osa toimijoista käyttikin Foursquarea myös markkinointikanavana, tarjoten etuja sisään checkaaville.

Kuitenkin myös verkkokauppojen erilaiset pistejärjestelmät ja kanta-asiakastasot voidaan tulkita lukeutuvan pelillistetyn markkinoinnin piiriin. Kun parempia rahanarvoisia etuja saavuttaa noustessaan korkeammalle “levelille”, on asiakas saatu pelillistämisen avulla sitoutettua kaupan kanta-asiakkaaksi.

Myös LinkedIn on hyödyntänyt pelillistämistä oman palvelunsa sisäisessä markkinoissa käyttäjien sitouttamiseksi: käyttäjiä kehotetaan lisäämään profiiliinsa erilaisia tietoja ym., jotta he saavuttaisivat seuraavan tason.

Markkinoinnin pelillistämisen esimerkkejähän löytyy helposti: kuinka tutulta kuulostaa “Ota paras kesäkuva jäätelömme kanssa ja voita vuoden jäätelöt!”?

Pelillistäminen on sittenkin jo arkipäivää markkinoinnissa, ja se voi tarjota tehokkaan tavan erottua massasta uusasiakkaille suunnatussa markkinoinnissa - jos se vain on tarpeeksi omaperäistä - ja sen avulla voidaan pyrkiä sitouttamaan nykyasiakkaita. Hauskaa.

Lähde: https://nordicedu.com/blogi/markkinoinnin-pelillistaminen

[digidiggailua]

Milloin inbound ohittaa outboundin?

Kuluttajien ja myös yritysten ostokäyttäytyminen on muuttunut digitalisaation myötä. Perinteiset markkinointikanavat, kuten kylmät puhelut, menettävät jatkuvasti merkitystään ostajien etsiessä tietoa aktiivisesti itse internetistä. Tutkimusten mukaan jopa yli 70 % ostoprosessista tapahtuu ilman myyjää.

Monesti outbound-markkinointia kuvaillaan markkinointiviestiä ilmaan takovana moukarina ja inbound-markkinointia laadukkaita liidejä tuovana magneettina. Miksi?

Outbound-markkinoinnille ominaista on ollut lyhytnäköisyys ja halu ja määrä tuottaa tuloksia nopealla syklillä. Yritykset ja myyjät ovat menneet asiakkaiden luo ja markkinointi on keskittynyt pääasiassa kampanjoihin ja tuotteen tai palvelun ominaisuuksiin. Outbound-markkinoinnissa uhkana on se, että oikeasti potentiaalinen asiakas tavoitetaan hetkellä, jolloin hän ei halua tulla altistetuksi markkinoinnille. Ei hyvä lähtökohta partneruudelle.

Inbound-markkinoinnin lähtökohtana on päinvastaisesti houkutella ostaja yrityksen itsensä luo, ei tyrkyttää yrityksen tuotetta tai palvelua ostajalle. Myyjän tavoitteena tulisi olla saada potentiaaliset asiakkaat kiinnostumaan yrityksen tarjonnasta hyvän ja kiinnostavan sisällön kautta ja siten saada ikään kuin lupa markkinoida heille ja lähestyä heitä myös jatkossa.

Inbound-markkinoinnissa myyjä hyödyntää digitaalisia kanavia, joissa hän jakaa aidosti kiinnostavaa ja yrityksen potentiaalisille asiakkaille lisäarvoa tuottavaa sisältöä. Inbound-markkinointi on parhaimmillaan myös hyvin kohdennettua ja juuri kohderyhmälleen sekä oikeaan ostoprosessin vaiheeseen suunnattua. Yleisimpiä inbound-markkinoinnissa hyödynnettyjä sisältömateriaaleja ovat mm. blogiartikkelit, oppaat, webinaarit, videot ja infograafit.

Inbound-markkinoinnin voi ajatella vapauttavan resursseja, sillä se mahdollistaa sen että energiaa ja resursseja ei tarvitse käyttää markkinoimalla tuotetta tai palvelua ostajille, jotka eivät oikeasti ole yritykselle potentiaalisia asiakkaita tai kuulu tavoiteltuun kohderyhmään. Inbound-markkinointi myös parhaimmillaan edistää myyntiä ilman aktiivista työpanosta, sillä kuuma liidi saattaa tipahtaa syliin kahdeksan vuotta vanhan blogikirjoituksen johdosta. Inbound-liidit ovat myös tyypillisesti lähtökohtaisesti laadukkaampia liidejä, sillä potentiaalinen ostaja on jo ilmaissut kiinnostuksensa yrityksen palveluun tai tuotteeseen.

Lähteet: https://www.salescommunications.fi/blog/mita-on-inbound-markkinointi & https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

[digidiggailua]

Ohjelmallista ostamista

Digitaalista mainontaa ei tarvitse ostaa itse puhelimen tai faxin välityksellä. Automaation hyödyntäminen mahdollistaa digimainonnan ostamisen ilman yhteyttä mediamyyjään.

Ohjelmallisessa ostamisessa mainospaikkojen ostaminen tapahtuu reaaliajassa ja mainosnäytöt ostetaan usein yksitellen ja huutokaupassa. Erityisesti mainostaja tavoittelee tehokkuutta ostamiseen tekemällä sen ohjelmallisesti.

Ohjelmallinen ostaminen tapahtuu käytännössä mainospörssissä, jossa ostajat ja myyjä kohtaavat virtuaalisessa huutokaupassa. Yleisimmät muodot ovat Open Marketplace ja Private Marketplace. Ensimmäisessä julkaisija asettaa mainosinventaarinsa myyntiin ja antaa laajalle joukolle mahdollisuuden huutaa mainosnäytöistä. Jälkimmäisessä puolestaan huutokauppa on kontrolloidumpi, jolloin ostaja ja myyjä tekevät sopimuksen - private dealin -, joka mahdollistaa molempien osapuolien tarkemman tiedon siitä mitä ja missä mainostetaan.

Ohjelmallista ostamista on tykätty harjoittaa taktisissa kampanjoissa, mutta viime aikoina se on valikoitunut myös laajempien brändikampanjoidenkin toteutustavaksi.

Erona perinteiseen suoraostamiseen ohjelmallinen ostaminen mahdollistaa mainonnan reaaliaikaisen optimoinnin datan avulla. Ostava taho voi halutessaan optimoida mainonnan kohdentamista ja mainospaikasta huutokaupassa maksamaansa hintaa tarvittaessa tunti tunnilta. Kampanjan jatkuva kehittäminen onnistuu helposti, sillä myös mainokset voidaan vaihtaa nopeasti uusiin. Kaikki tapahtuu datan perusteella: mainosjärjestelmä tarjoaa ostajalle tarkkaa dataa mainonnan kustannuksista, tuotosta ja tehokkuudesta.

Lähteet: https://www.almamedia.fi/mainostajat/mainonnan-ostaminen/ohjelmallinen-ostaminen/ohjelmallisen-ostamisen-abc & https://www.hopkins.fi/display/ohjelmallinen-ostaminen/

[digidiggailua]

Avainsanoja ja hakusanoja

Hakukoneoptimoinnin tarkoituksena on parantaa sivuston näkyvyyttä Googlessa ja kasvattaa sellaisten vierailijoiden määrää, jotka päätyvät tekemään sivustolla toivotun konversion - esimerkiksi ostoksen verkkokaupassa. Ei ole yhdentekevää millaisia sanoja määrittää avainsanoiksi.

Todennäköisyys sille, että vierailija päätyy konvertoitumaan toivotulla tavalla kasvaa, mitä kohdennetumpia ja osuvampia määritetyt hakusanat ovat. Jos henkilö tekee haun “ruskeat nilkkurit”, on todennäköistä että hän päätyy ostamaan tämänkaltaisen tuotteen.

Google Ads-kampanjaa aloitettaessa tulee määrittää avainsanat. Avainsanoiksi valitaan sellaisia sanoja tai ilmauksia, jotka kuvaavat sivustoa, tuotetta tai palvelua parhaalla mahdollisella tavalla ja auttavat määrittämään missä ja milloin mainoksia näytetään. Avainsanojen määrittämiseen saa apuja Googlen avainsanojen suunnittelija-työkalusta. Tätä ennen kannattaa kuitenkin tehdä hakusana-analyysi, jotta avainsanat voidaan määrittää pienemmästä joukosta suosittuja hakusanoja.

Avainsanojen määrittämiseen kannattaa myös tehdä jonkinlainen hakusana-analyysi. Tämän tarkoituksena on selvittää, mitä hakusanoja kuluttajat oikeasti käyttävät suorittaessaan hakuja Googlessa. Google Trends on helppo, mutta epätarkka työkalu hakusana-analyysiin. Trendsin käyttö ei vaadi kirjautumista tai rekisteröitymistä, mutta sen kautta ei pääse tarkastelemaan hakujen tarkkoja määriä, vain suhteita - sen avulla voi selvittää esimerkiksi mikä kolmesta samankaltaisesta hakusanasta on ollut suosituin.

[digidiggailua]

10 tavalla parempaa hakukoneoptimointia

Yrityksen verkkosivun tulisi olla käyttäjälleen - asiakkaalle tai partnerille - hyödyllinen. Hakukoneoptimoinnin avulla käyttäjäkokemusta voidaan parantaa.

 1. Varmista, että sivustosi on Googlessa. Tekemällä Googlessa haun “site:sivustosi url-osoite”, esim. “site:yle.fi” näet, onko sivustosi Googlessa. Jos et saa oikeita tuloksia, käy katsomassa Googlen tarjoamat verkkovastaavan ohjeet, joilla voit helpottaa Googlen indeksointirobottia löytämään sivusi ja indeksoimalla lisäämään sen Googleen. Googleen ei siis lähetetä omia sivuja julkaistavaksi, vaan Google hakee ne automatisoidusti verkosta.

2. Auta Googlea löytämään sivujesi sisältö. Voit auttaa Googlea ja muita hakukoneita indeksoimaan sivustosi sisällöt paremmin luomalla lähettämällä Googlelle sivustokartan. Sivustokartan laatiminen tulee kyseeseen varsinkin, jos olet luonut sivuillesi paljon uutta sisältöä ja osioita, tai jos sivustosi vain on hyvin suuri.

3. Kerro Googlelle mitkä sivut jättää indeksoimatta. Jos haluat jättää joitain sivustosi sivuja indeksoimatta, kuten vaikka sivustosi oman hakutyökalun hakuosuma-sivuja, tulee sinun kertoa siitä Googlelle robots.txt-tiedostolla. Robots.txt-tiedosto sijoitetaan sivustosi juurihakemistoon. Tätä menetelmää ei kuitenkaan tule käyttää arkaluontoista sisältävien sivujen indeksoinnin kieltämiseen. 

4. Auta Googlea ja käyttäjiä ymmärtämään sivustosi sisältö. Voit sivustosi lähdekoodia muokkaamalla auttaa Googlea ja samalla käyttäjiä näkemään sivustosi informatiivisempana ja parempana hakutuloksena. Osaava voi tehdä sen itse, mutta ajanpuutteesta kärsivä voi pyytää webmasteriaan mm.: luomaan yksilöllisiä ja kuvaavia sekä lyhyitä otsikoita sivuille, käyttämään description-sisällönkuvauskenttää yhteenvetona sivusta, sekä käyttämään otsikkotageja säästeliäästi. Lisätietoa löydät Googlen omasta oppaasta.

5. Varmista, että pääset hyödyntämään hakutulosten erikoisominaisuuksia. Jäsentelemällä sivustosi tiedot oikein voit päästä perus-hakutulosten joukosta erikoisempiin: voit saada hakutuloksiin näkyville arvostelutähtiä tai visuaalisesti korostettuja tuloksia. Täältä löydät yhteenvedon hakutulostyypeistä, joita voit tavoitella perinteisten lisäksi.

6. Organisoi sivustosi hierarkisesti. Sivustosi jokainen eri sisällön osa tarvitsee uniikin URL-osoitteen, jotta Google ja muut hakukoneet voivat indeksoida ja lisätä ne hakemistoonsa ja ohjata kuluttajia sivuille. Esimerkiksi verkkokaupan jokaisella eri tuotteella tulee olla oma uniikki URL-osoite. Suunnittele myös sivustosi navigointi niin, että jokaisella sivulla on juurisivu, joka on yleensä sivuston käytetyin sivu, josta käyttäjät aloittavat etsimisen. Tämä auttaa myös Googlea ymmärtämään mikä sisältö on tärkeää. 

7. Optimoi sivustosi sisältö. Tekemällä sivustosi sisällöstä laadukasta, tulet Googlen mukaan todennäköisesti saavuttamaan suorempaa suosiota käyttäjien keskuudessa ja nämä saattavat jakamalla tietoa ohjata lisää kävijöitä sivustollesi. Lisäksi haluat kirjoittaa helppolukuista tekstiä, ja järjestää sisällön käyttäjille, et hakukoneille. On myös hyvä välttää häiritsevien mainosta lisäämistä sivuille ja kirjoittaa hyviä ja informatiivisia linkkitekstejä.

8. Optimoi sivustosi kuvat. Haluat antaa sivustosi kuville lyhyet, mutta kuvaavat tiedostonimet ja alt-määrite-kuvaukset. Voit myös kertoa Googlelle lisätietoja sivustosi kuvista kuvasivustokartoilla, jolloin sivustosi kuvat löydetään todennäköisemmin kuvahausta. Haluat myös pysytellä yleisimmin tuetuissa tiedostotyypeissä.

9. Paranna sivustosi mobiiliystävällisyyttä. Useimpien ihmisten käyttäessä Google-hakua haluat varmasti tehdä sivustostasi helppokäyttöisen mobiililaitteille. Google suosittelee responsiivista verkkosuunnittelua, jonka toteutettuasi voit testata sivustoasi Googlen mobiiliystävällisyystestillä tai selvittää mitä mobiilikäytön ongelmia sivustollasi voi olla.

10. Mainosta sivustoasi - kohtuudella. Saat lisää näkyvyyttä ja kävijöitä sivustollesi mainostamalla sitä Googlessa. Googlen mukaan mainostaessa on kuitenkin suositeltavaa käyttää harkintaa ja toimia hyvän maun mukaan; mainosta vain relevanteilla hakusanoilla - ei kaikilla keksimilläsi, muuten sivustosi maine käyttäjien keskuudessa voi kärsiä.

[digidiggailua]

Digi: sanasto

SEO vs. SEA ja CPC vs. PPC - mitä väliä?

SEM = search engine marketing, hakukonemarkkinointi - pitää sisällään sekä maksetun, että orgaanisen eli maksuttoman hakukonenäkyvyyden

SEA = search engine advertising, hakukonemainonta - yleensä Google Adsin kautta toteutettavaa maksettua mainontaa Googlessa, Gmailissa tai mainosverkostoon kuuluvilla verkkosivuilla

SEO = search engine optimization, hakukoneoptimointi - ei-maksettua ns. “orgaanista” mainontaa, joka pyrkii nostamaan verkkosivun hakukoneiden tuloksissa mahdollisimman korkealle valituilla hakusanoilla

PPC = pay per click - mainonnan tyyppi, jossa maksetaan jokaisesta mainokseen kohdistuneesta klikistä, esimerkiksi Google Shopping -mainonta

CPC = cost per click - mittari, jolla mitataan PPC-mainonnan kuluja

CPM = cost per mille - hinnoittelumalli, jossa mainostuksen hinta muodostuu ja on määrätty jokaisen tuhannen näyttökerran mukaan

CPA = cost per action - hinnoittelumalli, jossa mainostuksen hinta muodostuu jokaisesta määrätyn toiminnon (esim. osto tai sivuille klikkaus) määrätystä kulusta

CPI = cost per installation - CPA-hinnoittelumallin variaatio, jossa kulu muodostuu esim. sovelluksen asennuksesta

DSP = demand side platform - ohjelmallisen ostamisen ostajapuolen järjestelmä, jolla huutokauppaa käydään

SSP = supply side platform - ohjelmallisen ostamisen myyjäpuolen järjestelmä, jolla huutokauppaa käydään

Open Marketplace = avoin huutokauppa - julkaisija asettaa mainosinventaarinsa myyntiin valitsemillaan pohjahinnoilla ja antavat laajalle määrälle ostajia mahdollisuuden kilpailla mainosnäytöistä

Private Marketplace = suljettu huutokauppa - mahdollistaa sekä ostajalle että julkaisijalle avointa huutokauppaa kontrolloidumman ja näin ollen turvallisemman kauppapaikan. Suljetussa huutokaupassa ostaja ja myyjä tekevät sopimuksen, Private Dealin. Näin ostaja tietää tarkalleen, missä mainonta näkyy ja julkaisijalla säilyy kontrolli siitä, kuka heidän sivustoillaan mainostaa.

Inbound-markkinointi - markkinointitapa, jonka pääajatus on asiakkaan auttaminen kiinnostavan ja houkuttelevan sisällön avulla ja jossa potentiaaliset asiakkaat hakeutuvat lisäarvoa tuottavien sisältöjen kautta itse yrityksen luokse omasta halustaan

Outbound-markkinointi - markkinointitapa, jossa markkinoija etsii ja lähestyy itse potentiaalisia asiakkaita, perinteisiä outbound-kanavia  ovat ostetut sähköpostilistat, TV, printtimainonta ja kylmäpuhelut

Pelillistäminen - markkinoinnin tyyli, jossa kuluttajia koitetaan motivoida ja mahdollisesti sitouttaa toimintaan peli-muotoisten markkinointitoimenpiteiden kuten “kerää xx ja nouse seuraavalla kanta-asiakastasolle” avulla

[digidiggailua]

Digitaaliset kanavat yritykselle

Omat, ostetut ja ansaitut kanavat muodostavat yritysten digitaaliset kanavat. Yritysten on edullista tunnistaa eri kanavien mahdollisuudet ja omata kyky hyödyntää niitä

Markkinointia tehdessä on tärkeää, että markkinointi ei nojaa liikaa vain yhteen kanavaan. Jos kanavan tuotto heikkenee, on yrityksen markkinointi tehotonta.

Ostetut kanavat ja markkinointi

TV, printti, radio - perinteisimmät ostetun markkinoinnin kanavat. Käytännössä kaikki maksettu on ostettua markkinointia. Tämä on kolmesta muodosta selkein. Digitaalisen markkinoinnin saralla ostettua markkinointi on esimerkiksi PPC (pay-per-click) -mainonta, jossa markkinoija Googlessa bidaa määrämiään hakusanoja vastaan jollain summalla - klikkauksesta ja sivuille ohjauksesta syntyy kulu. Banneri-mainonta ja retargetointi ovat myös ostettua markkinointia. Suomen markkinoilla uusi tulokas Google Shopping menee myös ostetun markkinoinnin kategoriaan. Myös viime vuosina suosituiksi nousseet sponsoroidut sosiaalisen median julkaisut ovat ostettua ja maksettua markkinointia.

Googlesta ostettujen kanavien markkinoinnin kustannuksia ja tuloksia on helppo seurata Google Analyticsissä.

Omat kanavat ja markkinointi

Oma media omissa kanavissa tarkoittaa kaikkea yrityksen omilla kanavillaan julkaisemaa mediaa ja markkinointia. Niin yrityksen sivuilla, sosiaalisessa mediassa, kuin missä vaan - vaikka podcasteissa - julkaistu markkinointi on omien kanavien hyödyntämistä. Menestyksekäs omien kanavien hyödyntäminen markkinoinnissa tarkoittaa usein sitä, että omissa sosiaalisen median kanavissa markkinoidaan jossain muussa omassa kanavassa tarjottavaa tyyliltään opettavaa - ei-niin-myyvää - sisältöä.

Omien sosiaalisen kanavien markkinointia ja sen tuloksia voi seurata sosiaalisen median alustan omassa työkalussa, tai jossain kolmannen osapuolen, kuten Brandwatchin työkaluilla. Tuloksia voidaan seurata esimerkiksi tapahtumien kuten tägäysten, re-tweettausten tai tykkäysten kautta tai hyödyntämällä Google Analyticsia ja seuraamalla mistä asiakas on sivuille päätynyt ja mitä hän on ostanut.

Ansaitut kanavat ja markkinointi

Ansaitut kanavat ja niissä markkinointi tarkoittaa kaikkea sitä, jota yrityksestä kirjoitetaan omaehtoisesti jonkun toisen omistamassa mediassa, usein tämän omassa kanavassa. Tyypillisesti ansaittuja kanavia ja niissä harjoitettavaa markkinointia päästään hyödyntämään vasta kun oma ja ostettu markkinointi en tehnyt työnsä hyvin: yrityksestä ja sen brändistä on tullut kiinnostava. Ansaittuja kanavia ovat lehtiartikkeleiden lisäksi myös re-tweettaukset, muut sosiaalisen median maininnat ja yritys- ja tuotearvostelut.

Ansaitussa digitaalisissa kanavissa tapahtuvaa markkinointia voi seurata vaikka Brandwatchin Analyticsin tai Meltwaterin kautta sulkemalla ulkopuolelle omien kanavien tapahtumat.

Lähde: https://www.brandwatch.com/blog/define-measure-paid-owned-earned-media/

[digidiggailua]

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen... digitalisaatio-yhteiskunta

Digibarometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä. Mittaus tehdään kolmella tasolla - edellytykset, käyttö ja vaikutukset - ja kolmella pääsektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen. Suomi on sijoittunut podiumille kaikkina Digibarometrin historian kuutena vuotena.

Vuoden 2019 digibarometrissa Suomi säilytti kolmannen sijansa. Muista Pohjoismaista Tanska loikkasi kuudennelta sijalta toiseksi Norjan pudotessa kärkipaikalta viidenneksi ja Ruotsin ollessa kuudes. Kärkipaikalla keikkui Yhdysvallat. Kaikki Pohjoismaat ovat kuuden vuoden ajan olleet barometrin top-6:n joukossa.

Mitkä tekijät aiheuttavat muutoksia sijoituksessa Digibarometrissa?

Mediassa on kerrottu kansallisista panostusketjuista - liikkeistä - digitaalisuuteen. Helsingin Kalasatamaan rakennetussa uudessa terveyshyperkeskus-kompleksissa lähdittiin alunalkaen tekemään suunnittelua digitaalisuus mielessä. Tottakai - jos päästään alusta tekemään, miksi digitaalisuus ei ohjaisi suunnittelua. Varsinkin julkisella sektorilla olisi suotavaa ja toivottavaa, että uutta tehtäessä tehtäisiin ajan hampaan purentaa kestävää uutta. Tämänkaltaiset julkiset päätösmäiset projektit vaikuttavat maiden sijoituksiin barometreissä.

Myös kuluttajien käyttäytyminen vaikuttaa maiden sijoitukseen barometrissa. Pohjoismaat ovat olleet hyvin tekniikka-orientoituneita ja Pohjoismaalaisten on helppo lähteä kokeilemaan ja hyödyntämään uusia teknologisia - digitaalisia - palveluita ja tuotteita. Eräs isoimmin kuluttajien arkeen tullut digitaalinen uusi tuote on ruoankuljetuspalvelu. Tokihan ruokaa on voinut tilata puhelimella kotiin kautta aikain, mutta nyt on mahdollista tarkastella yhdestä tai kahdesta eri mobiilisovelluksesta lähiravintoloiden tarjontaa, tilata se ja seurata tilauksen etenemistä matkalla.

Jotta kuluttajat voivat ottaa käyttöön uusia digitaalisia palveluita, tulee yritysten kehittää sellaisia. Kehityksessä kauaskatsoisuus, riskinsietokyky ja halu uudistus ja tehdä uutta näyttelevät suurta roolia. Ei ehkä ole sattumaa, että erään digitaalisen ruoankuljetustilauspalvelun perustajiin lukeutuu nuoria, ennakkoluulottomia, ihmisiä.

[digidiggailua]

Arkityötä digitaalisena

Tarjoaako kasvava digitaalisuuden määrä vain helpotusta arkeen ja työhön, vai aiheuttaako se lisää työtä arjesta selviämiseen? Tähän kysymykseen Microsoft ja Keiichi Matsuda tarjoavat hyvin erilaiset vastaukset videotulkinnoisaan tulevaisuudesta digitalisoituneessa maailmassa.

Digitalisaation kuvaillaan usein keskusteluissa tarjoavan helpotusta arkeen ja nopeuttavan työtä ja eloa - ikään kuin tarjoavan aikaa. Microsoft on pastellinsävyisessä Future Fision 2020-esityksessään selvästi samaa mieltä: digitalisaation avulla kelloon saadaan lisää tunteja. Tai jos ei tunteja, niin ainakin tunteja saadaan venytettyä. Digitalisatio on positiivinen asia ja se helpottaa ihmisiä suoriutumaan työstään mahdollisimman tehokkaasti niputtamalla useita eri asioita samalle alustalle, kuten puhelimelle. Oppilaat voivat digitalisaation myötävaikuttamana käydä samoilla tunneilla samaan aikaan Intiassa ja USA:ssa - ilmeisesti digitaalisuus poistaa myös aikaeron ja sen vaikutukset.

Tehostus ja optimointi. Tämä tuntuu olevan lähes aina keskiössä, kun digitalisaatiosta keskustellaan vapahtajana. Kun ihmiset saavat ja ehtivät tehdä yhden työpäivän aikana kahden ihmisen työt kuka hoitaa laadunvalvonnan työt? Vai saako laadunvalvojakin valvottua kahden laadunvalvojan edestä? Kestääkö laadunvalvojan terveys kahden laadunvalvonnan aiheuttaman rasituksen?

Digitaalisaation tehtävän tulisi olla ihmisen, ei itsensä palveleminen. Jos digitalisaatio tehostaa ja optimoi ja täten vapauttaa aikaa, tulisi yksilön itse saada päättää mihin vapautuneen aikansa käyttää. Jos aika pitää käyttää digitalisaation palvelemiseen, lähestytään Keiichi Matsudan dystooppista kuvaa digitalisoituneesta maailmasta.

Matsudan kuvaus on hyvin perinteinen uhkakuva totaalisesta ja totalitaarisesta digitalisoitumisesta: kansalaistan näkökentän eteen on laskeutunut visiiri, joka muodostaa digitaalisen kuvan kaikesta ihmisen näkemästä ymppäämällä sen täyteen informaatiota. Kaikesta kerätään pisteitä ja pisteistä kerätään paineita. Lopussa palataan alkuun resetin kautta ilman mahdollisuutta ladata välissä tehtyä tallennusta.

Voitaisiinko nyt tehdä välitallennus?