Untitled

[millasuhonen-blog]

Lean Canvasin selventäminen

Saimme tehtäväksi keksiä uusia innovatiivisia ratkaisuja, jotka nostaisivat vakuutusyhtiö Folksamin asiakasportaalin käyttöastetta ja toisivat yritykselle näkyvyyttä. Kohderyhmäksi valikoitui yli 60-vuotiaat työ- tai eläkeikäiset asiakkaat, jotka usein kaipaisivat henkilökohtaisempaa palvelua, sekä ennen kaikkea yksinkertaisempia ratkaisuja digitalisoituvassa maailmassa. Moni on voinut kuulla tämän ikäisten henkilöiden päivittelevän sitä, miten kaikki ympärillä automatisoituu ja muuttuu usein samalla hankalammaksi ikäpolvelle, joka ei ole tottunut käyttämään tietokoneita yhtä aikaisin kuin myöhemmät sukupolvet.  

Digitaalisesta palvelusta puuttuu henkilökohtaisuus, jota ennen kaikkea asiakaskohtaamiset vanhan hyvän ajan konttoreissa ovat luoneet. Myös vakuutusyhtiön näkökulmasta se tietynlainen hyvän mielen aiheuttava viiden tähden asiakaspalvelutilanne on hankalampi toteuttaa silloin, kun asiakkaalla on vastassaan vain joukko toisiinsa linkittyviä nettisivuja ja varusteenaan mahdollisesti rajallinen teknologinen osaaminen. Asiakaspalveluun soittaminenkaan ei yleensä tuo aivan samaa kokemusta.

Arvolupaus ja ratkaisu

Halusimme helpottaa eläkeasiakkaiden tapaa asioida turvallisesti Folksamin palvelussa antamalla asiakkaalle ammattimaista palvelua kasvotusten video-chatissa. Tarjoamme parasta palvelua asiakkaalle vaivattomalla, helpolla ja luotettavalla tavalla tehdä nopeasti korvaushakemus. Ideamme ratkaisee vanhempien asiakkaiden ongelmia liittyen korvaushakemusten tekemiseen. Innovaatiomme on helpottaa asiakkaan asiakaspalvelukokemusta palvelemalla heitä kasvotusten niin, että asiakas pystyy kirjoittamaan tai puhumaan työntekijän kanssa. Suunnittelimme mobiilisovelluksen hyvin yksinkertaiseksi, jotta asiakas pystyy tekemään korvaushakemuksen ongelmitta. Uskomme, että tämä vaikuttaa asiakaskokemukseen positiivisesti ja lisää asiakastyytyväisyyttä. 

Markkinoinnin keinot

Markkinoinnissa on nykyään monta eri kanavaa, joilla asiakas voidaan tavoittaa. Monet kohderyhmämme ihmiset ovat liittyneet facebookiin, jotta voivat seurata jälkikasvunsa elämää. Tämä onkin loistava väylä käyttää kohdennettuja mainoksia. Sosiaalisen median lisäksi keskittyisimme perinteiseen mainontaan konttorissa, nettisivuilla, sähköpostilla tai kirjeellä. Kuitenkin niin, ettei asiakkaalle kohdenneta kaikista kanavista samaa mainosta.

Mihin rahaa kuluu ja mistä sitä saadaan yritykselle?

Kuluina voisimme ajatella vakuutusyhtiön palvelumaksua, joka sitouttaa asiakasta ja kannustaa keskittämään kaikki tuotteet samaan yhtiöön. Palvelumaksukulun tulisi kuitenkin olla nimellinen, jottei se nosta kynnystä valita yhtiötä. Tarjoamamme innovaatio houkuttelee varmasti sellaisia asiakkaita, jotka eivät ole aiemmin osanneet tai halunneet käyttää digitaalista palvelua. Sopivalla markkinoinnilla Folksam vetäisi varmasti puoleensa paljon uusia asiakkaita, jotka ovat paremmasta palvelusta kiinnostuneita. Mahdollisuus rajuun asiakaskunnan kasvuun on vain yhden sovelluksen päässä.

Kiinteinä kuluina olisivat tarvittava laitteisto asiakaspalvelijoille, palvelun konseptointi, digitaalisten sovellusten kehittäminen ja testaus, työntekijöiden koulutus sekä itse innovaation markkinointi. Kannattaa myös varautua mahdollisesti korkeampiin henkilöstökuluihin, sekä järjestelmän ylläpitoon.

Resurssit ja suhteet

Helppokäyttöisyys on avainasemassa innovaatiossamme asiakastyytyväisyyden lisäksi. Haluamme asiakkaille täydellisen käyttökokemuksen, joka kannustaa palaamaan palveluun uudestaan. Hyvin hoidetut asiat vaikuttavat luonnollisesti myös asiakkuuksien pituuteen.

Tavoitteena on uudet asiakkuuden jo olemassa olevien asiakkuuksien lisäksi. Kykeneekö Folksam tarjoamaan henkilökohtaisemaa palvelua, miten käyttäjämäärät lisääntyvät ja otetaanko uusi innovaatio positiivisesti vastaan. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, joita on syytä tarkastella jatkossa.

[millasuhonen-blog]

Alkukankeuksista voiton puolelle.

Tämä kurssi tuntui aluksi työläältä ja turhalta. Monet käymistämme aiheista tuntui otsikkotasolla jo varsin tutuilta asioilta. Alkuun olinkin ahdistunut koko blogin tekemisestä – mitä järkeä tässä oikein on? Alkuvaikeuksien jälkeen taisinkin jopa innostua kirjoittamisesta. Tarkemman tutkiskelun jälkeen aiheisiin oli varsin mielenkiintoista uppoutua. Taustatutkimukseen meni varsin paljon aikaa ja oli jopa hankalaa rajata tekstiä annetun sanamäärän mittaiseksi.

Olen oppinut kurssilla, miten valtava merkitys digitalisaatiolla on liiketoimintaan. Mikäli yrityksesi ei ole orientoitunut nykypäivän vaatimuksiin, on erottuminen lähes mahdotonta. Liiketoiminnassa hyödynnetään valtavasti erilaisia digitaalisia mahdollisuuksia. Kurssilla varsin tutuiksi tulivat markkinoinnissa käytettävät keinot. Erilaisia kanavia on valtavasti, mm. Youtube, Google My Business, Facebook, Instagram ja Snapchat. Yrityksen on oltava niin sanotusti aallon harjalla – ei hetken aikaa, vaan jatkuvasti. Uutta sisältöä on tuotettava jollei päivittäin, niin kerran viikossa. Hakukoneoptimointi on yksi tärkeimmistä työkaluista yrityksille. Videot on osattava tuottaa myös sanoina, jos haluaa näkyvyyttä Google haun tuloksissa.

Tunnen olevani viisaampi ja entistä kiinnostuneempi digitaalisesta liiketoiminnasta. Jatkossa tulen varmasti lukemaan aiheisiin liittyviä tutkimuksia ja artikkeleita.

[millasuhonen-blog]

Maksatko tulevaisuudessa ostoksesi sydänkäyrällä?

Digitaalisuus on päivä päivältä enemmän läsnä jokapäiväisessä arjessamme, myös maksamisessa. Maksamiseen on nykyään paljon enemmän vaihtoehtoja, kuin pelkkä käteinen tai kortti - ja tulevaisuudessa niitä on vielä moninkertaisesti enemmän.

Vaikka teknologia onkin kehittynyt viime vuosina hurjaa vauhtia, on itse siirtymäajat vielä hitaita. Pelkästään sirukorttien ja maksupäätteiden vaihtaminen vei 15 vuotta. Lähimaksusta pidettiin ensimmäinen seminaari Suomessa vuonna 2010, eikä se vieläkään ole jokaisen ihmisen käytössä. Korttimaksut tulevatkin olemaan pitkään ykkösenä, muut maksutavat vain täydentävät tätä.

”Tulevaisuudessa uuteen avoimeen arkkitehtuuriin pohjautuva biometristen ja mobiilien varmenteiden verkosto tarjoaa pääsyn tähän tietoon luoden pohjan laajamittaiselle valtiotason vahvalle tunnistamiselle.”

Sormenjälki- ja kasvojentunnistus ovat vasta alkua eri vaihtoehdoista perinteiselle pin-koodille. Jatkossa mahdollisia tunnistautumistapoja ovat mm. henkilön ääni, sydänkäyrä, lämpötila, tuoksu, kosteus ja liikkuminen. Teknologian kehittymisellä on kuitenkin varjopuoli – kyberhyökkäykset. Kaikki tulevat maksutavat ovat tietojärjestelmien varassa, joten ne ovat haavoittuvaisia hyökkäyksille. Suojatoimien kehittyminen on yhtä tärkeää, kuin uudet maksutavat, joten varasuunnitelma on oltava valmiina kaikkiin tilanteisiin.

Blockchain on yksi keino vastata turvallisuuden ja luottamuksen pulaan, niiden väärentäminen on lähes mahdotonta. ”Lohkoketjua kutsutaan myös ”hajautetuksi tilikirjaksi”, englanniksi distributed ledger, mikä on osuva kuvaus tekniikan toiminnasta. Transaktioita eli ”tilitapahtumia” kirjataan pysyvästi kansioihin eli lohkoihin.” (“Blockchain mullistaa mailman kuin internet” Tivi verkkosivusto. https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/blockchain-mullistaa-maailman-kuin-internet-6623590 Viitattu 19.20.2018. Blockchainin kautta välikädet jäävät pois ja kansainväliset rahansiirrot nopeutuvat.

Turvallisuuden lisäksi negatiivisena haittavaikutuksena voidaan pitää oman talouden hallinnan heikkenemistä. Jatkuvien kehitysten myötä maksaminen on entistä huomaamattomampaa. Raha ei ole enää konkreettisesti käsin kosketeltavaa käteisen hävitessä pikkuhiljaa käytöstä. Tämä luokin tulevaisuuteen aivan uuden ammattiryhmän – henkilökohtaisen talousvalmentajan. Aivan kuten liikunnassa on totuttu personal traineriin, henkilökohtainen talousneuvoja voisi opastaa ja neuvoa asiakastaan oman talouden hallinnassa. Maksamisesta kertyvää dataa olisi hyvä oppia analysoimaan itse. Tulevaisuuden oppituntina kouluissa voisi olla talouden lukutaito ja ymmärtäminen rahan käytöstä.

Lähde: ”Millä tavoilla maksamme 2020-luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin.” https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf Viitattu 19.10.2018

[millasuhonen-blog]

Pelillistämisen monet kasvot

Pelillistäminen, alkuperäiseltä nimeltään gamification on erään brittiläisen koodarin 16 vuotta sitten keksimä nimitys.

”Tiivistäen pelillistämisessä jonkin prosessin tekemisestä tehdään sisäisesti motivoivampaa ja hauskempaa liittämällä siihen peleistä tuttuja mekaniikkoja. Peliä ei siis ole, vaan jostain prosessista tehdään “pelimäisempi”.” (”Mikä on pelillistämisen ja pelin ero?” Nordicedu verkkosivu. http://nordicedu.com/mika-on-pelillistamisen-ja-pelin-ero Viitattu 18.10.2018.)

Tämä ilmiö on saanut valtavasti hypetystä osakseen ja näemmekin sitä kaikkialla esikoulusta harrastuuksiin, työelämään ja vapaa-aikaan asti.

Suuren suosion saavuttanut Pokemon Go peli voidaan myös lukea tähän kategoriaan. Sen sijaan, että lapset tuijottaisivat älypuhelimia sisällä, heidät saatiin ulos liikkumaan ja tutkimaan ympäristöä. Tämä on loistava esimerkki siitä, miten Pavlovin teoriaa voidaan hyödyntää nykypäivänä.

Suomessa opetushallitus on rahoittanut Omaa tietä etsimässä- pelin kehittämistä, jossa pureudutaan mm. omaan identiteettiin, suunnitelmallisuuteen ja valintojen tekemisen merkitykseen. Pelillä pyritään näin ehkäisemään yläasteikäisten nuorten syrjäytymistä.

Oma kokemukseni pelillistämisen hyödyntämiseen opiskelussa on ammattikorkeakoulun oppitunnilla pelattu Kahoot- tietovisa. Tällä sivustolla kuka tahansa voi tehdä kyselyn esimerkiksi omille syntymäpäivilleen ja antaa vieraille mahdollisuuden oppia lisää itsestään. Näiden sovellusten ja menetelmien paras puoli on se, että oppiminen ei tunnukaan enää suorittamiselta vaan se saattaa olla jopa hauskaa - porkkana toimii huomattavasti paremmin, kuin keppi.

Etsiessäni aiheesta taustatietoa, törmäsin vanhaan artikkeliin, jossa kerrottiin pelillistetystä työnhakupalvelusta. GILD:ssä voidaan testata esim. Javascript osaamista, kielellistä osaamista ja matemaattisia taitoja. Näin työnhausta tehdä mielenkiintoisempaa ja antoisampaa. Jotain on kuitenkin mennyt pieleen, koska tarkemmalla etsimisellä ei aiheesta löydy juuri mitään lisää. Onkin omituista, ettei tällaista lähestymistapaa nuorten työllistämiseen ole otettu vielä Suomessa käyttöön uuden digitaalisen sukupolven kanssa.

 Markkinoinnissa aihe toimii myös, mutta pitkäjänteisemmällä asenteella. Jos erehdyt pyytämään yhteystietoja ennen itse tapahtumaa, luultavasti kadotat käyttäjän.

Tulevaisuudessa pelillistäminen valtaa varmasti myös työpaikkoja. Henkilöstön ja asiakkaiden käyttäytymistä voitaisiin muuttaa toivottuun suuntaan, sekä aktivoida jo olemassa olevia suhteita.

[millasuhonen-blog]

Googlen monipuoliset hyödyt

Youtube on noussut viime vuosina sosiaalisen median nousukaudella yhdeksi merkittävimmäksi markkinointi keinoksi yrityksille. Enää ei riitä käyntikorteissa pelkästään yrityksen kotisivut- vaan sinne laitetaan myös Youtube kanavan nimi. ”Viidestäsadasta Suomen suurimmasta yrityksestä 287:llä (57 prosenttia) on aktiivinen Youtube-kanava eli sitä on päivitetty viimeisen 12 kuukauden aikana. ” (”Tutkimus: Nämä yrityksen pärjäävät Youtubessa parhaiten” Kauppalehden verkkosivut https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkimus-nama-yritykset-parjaavat-youtubessa-parhaiten/7fca3fe0-5959-3e71-8a8f-23bf6249eba6 Viitattu 18.10.2018.) Hakukoneoptimoimalla videot saadaan maksimaalinen mahdollisuus asiakkaiden löytämiseen. Toisin sanoen, jokaisen videon sisältö tulisi kuvailla myös sanoilla. Tällä keinolla yrityksen videot nousevat esiin myös tavallisessa Google haussa. Yritykset myös upottavat omia Youtube videoitaan kotisivuilleen vanhanaikaisen gallerian sijasta. 

Google My Business on ehdottomasti tärkeä ja kaiken lisäksi ilmainen portaali yrityksille. Rekisteröimällä yrityksesi tiedot löydyt tavallisen Google haun lisäksi myös Google Mapsista ja Google +:sta. Tämä on merkittävä tuote etenkin ravintoloille, yökerhoille, hotelleille ja muille ns. paikallisille yrityksille, jotka näkyvät sijaintina kartassa. Turistit käyttävät paljon Google Mapsia etsiessään kohteita. Yrityksen kannattaa panostaa tietojen oikeellisuuden lisäksi valokuviin – näin luot nopeasti hyvän ensivaikutelman. Ihmiset voivat myös kirjoittaa yrityksen alle palautetta, jonka muut selaajat näkevät. Google saattaa myös itse yhdistää haun tietoihin mm. yrityksen omat sosiaalisen median tilit.

Google Analytics on tehokas ja jälleen kerran ilmainen perustyökalu kävijämäärien seurantaan ja analysointiin. Perehtymällä tähän portaaliin saat valtavasti hyödyllistä tietoa sivujesi toimivuudesta ja houkuttelevuudesta.  ”Muokkaamalla seurantakoodiasi voit kerätä lisäksi tietoja esimerkiksi kävijöiden toiminnasta verkkokaupassa (esimerkiksi tuoteluetteloiden käyttötavoista ja kävijöiden reaktioista sisäisiin mainoskampanjoihin) sekä siitä, miten sujuvasti käyttäjät siirtyivät ostosuppilossa eteenpäin ja suorittivat ostoprosessin loppuun.” (”Analyticsin aloitusopas” Google supports https://support.google.com/analytics/answer/1008015?hl=fi&ref_topic=3544906 Viitattu 18.10.2018.) Omien sivujen toimivuutta ja sisältöä voi muokata sen perusteella, miten sinne eksyneet kävijät ovat käyttäytyneet - näet helposti, onko mainoskampajasi tuonut haluttua volyymia. Halutessasi saat viikoittain koostetun raportin sähköpostiisi, josta näet paljon hyödyllistä tietoa, kuten omien sivujesi nopeuden. Voit myös asettaa kustomoituja hälytyksiä esimerkiksi ilmoittamaan poikkeuksellisen suuresta kävijämäärästä. Näin voit tarvittaessa reagoida tietoon nopeasti. Täysin aukoton Google Analytics ei ole. Ihmiset ovat nykyään huomattavasti valveutuneempia omasta yksityisyydestään ja monet kytkevätkin Javascriptin pois päältä. Analytics pohjautuu täysin Javascriptiin, joten ne käyttäjät jotka eivät sitä käytä, jäävät täysin huomaamatta. Googlesta on hyötyä sen palveluita käyttävien yritysten lisäksi myös digimarkkinoinnin yrityksille, jotka tarjoavat muille yrityksille Youtuben ja Analyticsin perusteisiin pureutuvia koulutuksia.

[millasuhonen-blog]

Kanavien taisto

Nykymaailmassa taistelu huomiosta on rajua – olitpa millä alalla tahansa. Mainonnassa keksitään jatkuvasti uusia kampanjoita, joiden toivotaan tavoittavan mahdollisimman suuren yleisön. Millä ja miten tätä kaikkea voidaan mitata luotettavasti, jotta tiedetään onko suunta oikea?

Omat kanavat ovat nimensä veroisesti sisältöä joita on yrityksen hallinnoimmilla kanavoilla. Näitä ovat mm. nettisivut, blogit, sanomalehdet sekä sosiaalinen media. Omia kanavia on syytä tutkia jatkuvasti, jotta pysyt kärryllä mikä toimii ja mikä ei. Mittareina voi käyttää tykkäyksiä, kommentteja, jakoja sekä merkintöjä.  Nämä tosin eivät tuo yritykselle vielä rahaa – asiakas täytyisi saada liikkumaan ostajan polulla loppuun asti. Tämän takia kannattaa syventyä datan tutkimiseen, jotta ymmärrät vetääkö kampanjasi uusia asiakkaita matkaan. Onkin hyvä idea tutkia kilpailijoiden omia kanavia ja tunnistaa heidän vahvuudet ja heikkoudet.

Ostettuihin kanaviin kuuluu periaatteessa kaikki maksetut mainokset. Näitä näemme mm. tv:ssä, lehdissä, radiossa sekä internetissä. Bannerit ja PPC – eli pay per click ovat suosittuja keinoja mainostaa netissä ja myös helppoja analysoida. Useilla hakukoneilla on tarjota omia sisäänrakennettuja analysointeja joista saa paljon hyödyllistä tietoa. Google analyticsilla voit myös seurata useita eri kanavia ja selvittää mikä maksettu kampanja toi sinulle eniten kävijöitä. Sponsoroidut sosiaalisen median postaukset ovat uusinta huutoa markkinoinnissa. Riippuen rahallisen panostuksen määrästä, yritys voi tavoittaa jopa satoja tuhansia asiakkaita ilman, että asiakas edes huomaa lukevansa mainosta.

Viimeisenä vaan ei suinkaan vähäisimpänä ovat ansaitut kanavat. Tämä on se paljon puhuttu ”buzz” – eli pörinä firmasi ympärillä. Siihen luetaan sisältö joka on lähtöisin ulkopuolisilta ja julkaistu jossain muualla, kuin firman omilla kanavilla. Hyvinä esimerkkeinä toimivat arvostelut, blogit, jaot ja twiitit. Täällä näemme maksettujen ja ostettujen kanavien tulokset. Sosiaalisen median myötä kaikkiin yrityksen tietoihin on päästävä käsiksi myös somessa. Asiakkaiden näkökulmasta katsottuna ansaitut kanavat ovat kaikista luotetuin ja arvostetuin, mutta valitettavasti vielä liian aliarvostettu yrityksen näkökulmasta. Erilaisten työkalujen avulla voit hakea tietoa koko internetistä, esimerkiksi jäljittämällä kaikki merkinnät yrityksestäsi. Yksinkertaisin tapa on laskea analysointiohjelmalla yrityksen saamia ”ääniä”. Tällä saat alustavan käsityksen siitä, kuinka paljon yrityksestäsi puhutaan. Muista, että vaikka jollain yrityksellä olisi huomattavasti enemmän mainintoja – ne eivät välttämättä ole läheskään aina positiivisia.

Kaikkia kanavia seuraamalla ymmärrät paremmin missä mennään, miten brändistäsi puhutaan ja kuinka voit vaikuttaa siihen. Panostamalla ostettuihin ja maksettuihin kanaviin näet toivottavasti saavutukset ansaitussa mediassa!

Lähde: https://analytics.google.com/analytics/web/provision/?authuser=0#provision/SignUp/

[millasuhonen-blog]

Digibarometri ja Suomen sijoitus

 Digibarometrin laatijat riemuitsivat vuonna 2016, kun Suomi sijoittui aivan ensimmäiseksi tässä digitaalisuuden hyödyntämistä mittaavassa tutkimuksessa, mutta viime vuonna maamme tipahti hopealle ja tänä vuonna loistelias kärkisija hiipui pronssin hailakkaan hohteeseen 22:n maan joukosta. Suomi on jokaisena vuonna sijoittunut lähelle kärkeä, melko usein jopa kolmen kärkeen. Vuoden 2018 digibarometrin raportissa analysoidaan syitä sille, miksi Suomi ei jatkanut huipulla.

Digibarometrin raportin mukaan Suomella olisi kaikki edellytykset digitalisaation hyödyntämiseen, mutta armas kotimaamme ei ota harppauksia uusiin ja innovatiivisiin ideoihin. Yritykset ja julkisen puolen toimijat ovat ottaneet digitalisaatiosta kopin ja erityisesti koulumaailmassa uudet härpäkkeet pääsevät lähestulkoon heti käyttöön. Uudet laitteet, sovellukset ja ideat valitettavan usein vain jäävät valtavan innostuksen (raportin mukaan ”hypen”) asteelle ja ennen kuin niitä voidaan kunnolla käyttää, on tilalle tulossa jo liuta uusia vempaimia.

Kuitenkaan yksityinen sektori (kansalaiset) ei raportin mukaan hyödynnä digitaalisuutta niin suurella käyttöasteella kuin voisivat. Lieneekö syynä kenties jopa digivastaisuus, jota toisinaan ilmenee?

Digibarometristä selviää, että Suomi ei niinkään ole varsinaisesti huonontanut tulostaan, vaan muut maat ovat sen sijaan parantaneet sijoitustaan huomattavasti. Paitsi Italia, joka on jo useampaa vuotta putkeen roikkunut aivan viimeisenä barometrien listauksessa. Suomen sijoitusta ja barometria tutkiessa tulee ilmi perisuomalainen kansanluonne; eteenpäin puurretaan tasaisesti ja turhia hätiköimättä. Digibarometrin tuloksista on turha siis hätkähtää tai ajautua paniikkiin, sillä maamme on yhä hyvällä tolalla digitalisaation hyödyntämisessä. Kuitenkin voi pohtia, mistä syystä Suomen sijoitus on laskenut viime vuosina. Muut Pohjoismaat, paitsi listauksesta puuttuva Islanti, ovat olleet Suomen sijoitusta lähellä joka vuosi.

Tänä vuonna Norja oli ensimmäisenä, kun se vuonna 2016 oli hopeasijalla. Pohjoismaat hallitsevat kärkipaikkoja melko kirkkaasti, tosin tällä kertaa Yhdysvallat kiri listalla toiseksi. Ruotsi on sen sijaan tippunut viisi sijaa vuodesta 2014, jolloin se oli kärjessä ja toiseksi eniten asemaansa huonontanut maa barometrissä kaiken kaikkiaan. 

Barometrin tuloksista voimme päätellä, että Pohjoismailla on yhteinen linja digitalisaation hyödyntämisessä. Vuoden 2018 raportissa todetaankin, että Suomen asema digitalisaation hyödyntämisen kärkimaana ei ole turvattu, elleivät yksityistaloudet ryhdy hyödyntämään digitalisuutta elämässään.

[millasuhonen-blog]

Digitaalinen tulevaisuus

Molemmat videot katsottuaan voi tulla siihen lopputulokseen, että Future vision 2020 -videossa pyrittiin teknologian avulla helpottamaan ihmisten jokapäiväisiä elinolosuhteita, kuten esimerkiksi videolla esiintyvät kaksi nuorta koululaista, jotka pystyivät sovelluksen avulla kommunikoimaan keskenään ilman, että osasivat toistensa kieltä. Videossa painotuttiin edistyneeseen tulevaisuuteen teknologian parissa, esimerkiksi sanomalehteä luettiin kosketusnäytöllä. Tuotteet yksinkertaistettiin ja pyrittiin pitämään pienenkokoisina simppelillä ulkonäöllä. Hyper-Reality - videossa huomataan, miten tuotteet kontrolloivat ihmisten elämää. Mainokset olivat kaikkialla ja lentelivät jatkuvasti kasvojen edessä. Ihmiset yrittivät keräillä pisteitä erilaisten pelien avulla. Elettiin jatkuvasti epäonnistumisen pelon keskellä, pisteiden menettämistä pelättiin. Videolla nähtiin palveluita, kuten piilolinssit, jotka yhdistivät virtuaalielämän normaaliin elämään. Huomattavaa oli myös, että uskonnollakin oli osansa virtuaalisessa elämäntyylissä.

Teknologialla on suuri rooli tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Voimme pitää väistämättömänä faktana sitä, että teknologialla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia tulevaisuuden maailmaan. Se luo huikeasti uusia mahdollisuuksia etenkin työelämään. Kuvittele tulevaisuus, jossa eri kielet ja kulttuuri käännetään nanosekunneissa sinulle ymmärrettävään muotoon. Lapsuudessa ihailemamme Harry Potter -elokuvien sanomalehdet voivat olla meidän lapsillemme jo arkipäivää. Toisaalta hypertodellisuus jo pelkkänä sanana alkaa ahdistamaan. Täytyykö ihmisen olla koko ajan saatavilla? Luodaanko jatkuvalla teknologian kehittämisellä entistä enemmän paineita menestyä sekä työelämässä että kotona? Oma elämä ja ihmisyyden juuret eivät saa unohtua, vaikka teknologia kehittyykin.

Sukupolvien välisten kuilujen voidaan odottaa kasvavan.

Vaikka kasvava teknologia onkin iso osa tulevaisuuden kuvaa, emme voi unohtaa ihmiskontaktin tärkeyttä. Kun Z-sukupolvi surffaa helposti nykymaailmassa, X-sukupolvi tuskailee työpaikkojensa digitalisoimista – heidän vanhemmistaan puhumattakaan.

Pankit, kaupat ja jopa terveydenhuolto siirtyy yhä enemmän verkkopalveluun. Toisaalta tämä voi olla positiivinen asia haja-asutusseudulla – kaikki tarpeellinen löytyy myös verkosta. Kaikkea ei kuitenkaan voi, eikä pidäkään, siirtää digitaaliseksi. Yhteiskunnan on osattava tarpeen vaatiessa myös toimia ilman digiverkostoa ja tähän on hyvä miettiä varasuunnitelma.

Villi voisi jopa veikata, että 50 vuoden päästä ”the juttu” voikin olla ihmisläheinen asiakaspalvelu. Siihen asti nauttikaamme teknologian kehittymisestä ja valitkaamme niistä jokainen juuri ne meitä itseämme miellyttävät palvelut.