#perinteet

[perfidiousapple]

Kuuluuko teidän uudenvuodenaaton perinteisiin "Illallinen yhdelle" lyhytelokuvan katsominen?

Kyllä, kuuluu vieläkin

Kyllä, ei kuulu enää

Ei, mutta olen kuullut että kuuluu joidenkin muiden perinteisiin

Ei, en ole kuullut tälläisestä koskaan

Nuanssinen ja runollinen vastaus/en tiedä/olen pelkuri, näytä vastaus

Voting ended onDec 13, 2025

[muuminoita]

Kaikilla on varmasti omat jouluperinteensä, mut mimmosia antiperinteitä teillä on? Mitkä asiat tietoisesti jätetään tekemättä?

Esim. meidän perheessä ei koskaan oo katottu joulurauhan julistusta, koska mun äiti pakotettiin siihen lapsena ja se oli sen mielestä syvältä :D tän lisäks meillä ei myöskään oo koskaan luettu Raamattua tai käyty hautausmaalla jouluna.

[alttaritar]

"Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä | Elävä arkisto | yle.fi

"Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä

Loitsuilla on parannettu ja otettu maailmaa haltuun.

Vuoden 2016 Ylen julkaisu, jossa käsitellään suomalaisten ja karjalaisten loitsujen historiaa. Juttu sisältää nauhoituksia.

Loitsu voitiin lausua, kuiskata, ajatella tai laulaa. Esitystapa valittiin tilanteen mukaan, joskus yhdistellen kaikkia tyylejä hiljaisesta mutinasta laulamiseen. Oikea esitystapa ja sanamuoto olivat tärkeitä, mutta loitsut myös muokkaantuivat paikkakunnan oman murteen ja sanontojen mukaan.

-

Varhaisimmat loitsut ovat peräisin muinaisista korkeakulttuureista ja loitsujen käytön historiaa voidaan jäljittää kirjoitustaidon syntyvaiheisiin saakka. Vanhin itämerensuomalainen kirjoitettu loitsu löytyi vuonna 1957 Novgorodin alueelta. Tuohenpalalle kirjoitetun salaman loitsun on arvioitu olevan peräisin 1200-luvulta.

Suomalaisia ja karjalaisia loitsuja tunnetaan muistiinmerkittyinä paljon, useimmat niistä kalevalamittaisia. Tarkkaa tietoa loitsujen alkuperästä ja iästä ei ole. Osa loitsuista on peräisin jo pakanuuden ajoilta. Kristinuskon myötä pakanallinen ja kristillinen perinne osittain sekoittuivat toisiinsa. Varhaisin suomenkielinen loitsu on löytynyt Korsholman kuninkaankartanon tilikirjasta, johon vouti Hannes Ingenpoika kirjoitti vuonna 1564 ruton sanat.

[kielovesi]

Samuli Paulaharju: Suomenselän vieriltä (1930)

[kylankavija]

Arjen muuttuminen juhla-ajaksi muuttaa myös käyttäytymisen rutiinia ruoan ja juoman suhteen. Juhla-aikana voidaan syödä erilaista ruokaa ja syödä runsaammin ja paremmin kuin arkena. Kansanomaisiin merkkipäiviin on tuonut juhlan tunteen jo se, että ihminen on voinut syödä itsensä kylläiseksi. Myös runsas juominen on kuulunut tiettyjen merkkipäivien ja vuotuisjuhlien kuvaan. Jouluksi on valmistettu väkevää jouluolutta, sahtia, kaljaa tai viinaa ("Juoman jouluna pitää, lihaa syömän laskiaisna"). Kekrinä otti kuvausten mukaan ryypyn sellainenkin, joka ei tavallisesti juonut ("Köörinä pitää olla humalassa", Kiuruvesi). Vanha kevätkylvöjuhla oli 1500-luvulla Ukon maljan juominen, juhla, jossa Agricolan kuvauksen mukaan juopui sekä "piika että akka" ja jossa "paljon häpeää tehtiin". Käräjäpöytäkirja kertoo 1662 hauholaisten juoneen kannun olutta sateen saamiseksi. Juomisrituaalia pidettiin siis hyödyllisenä tapana, johon oli perinnäinen oikeutus.

Leea Virtanen, Suomalainen kansanperinne (1999)

[pristenium]

Kyllähä mieki sieltä kirpparilt jottai löysi. Nappeja ois ollu laatikollinen, mut jos kahdella arkilla pääsis alkuun 😎 * #kirppis #kirppikseltä #retro #karjala #käsityö #käsityöperinne #perinteet #sukujuuret #sukujuuretkarjalassa #kirjonta #suomi100 (paikassa Jyväskylä, Finland)

[grev777]

"Ny rillataan!" #Jutila #mm95nevöfoget #uusivuosi2018 #nakki #lihapulla #olut #perinteet

[neekkis]

Entisaikojen suomalainen hääjuhliin kuului sekä sulhasen että morsiammen pilkkaaminen.