Hyvinvointialueet ällistyivät, kun Kela ilmoitti lopettavansa tiettyjen, kaikkein kalleimpien lääkkeiden korvaamisen kokonaan, jos ne annostellaan julkisessa terveydenhuollossa, uutisoi Helsingin Sanomat.
– Potilaat joutuvat keskenään nyt niin eriarvoiseen asemaan, että hallinnon oikeusperiaatteet ovat jo vaarantuneet, sanoo Oulun yliopistosairaalan johtaja Miia Turpeinen HS:lle.
Kelan tiedote korvausten muuttumisesta saapui hyvinvointialueille 8. kesäkuuta ja muutos astui voimaan heinäkuun alusta.
Arviolta sadan miljoonan euron lääkekustannukset siirtyivät heinäkuun alusta hyvinvointialueiden maksettavaksi. Hyvinvointialueiden rahatilanne on kuitenkin niin huono, että potilaiden on pärjättävä vanhemmilla ja halvemmilla lääkkeillä.
Käytännössä Kelan uusi tulkinta voi osua esimerkiksi syöpäpotilaisiin, jotka jäävät ilman uusimpia syöpälääkkeitä.
Kelan maksamat lääkekorvaukset ovat viime vuosina kasvaneet reippaasti.
Viime vuoden aikana ne nousivat lähes kahteen miljardiin euroon. Kasvua edellisvuodesta oli noin 79 miljoonaa euroa eli neljä prosenttia.
Kalliiden syöpälääkkeiden tarpeellisuutta on myös haastettu.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi maaliskuussa, että julkisen talouden sopeutusurakan puskiessa päälle muun muassa palvelulupauksen arvioiminen on tärkeää. Hän näkee, että terveydenhuollossa on säästettävissä paljon rahaa priorisoimalla, eli laittamalla hoidot tärkeysjärjestykseen.
Hän nostaa esimerkiksi ”hirveän kalliin” syöpälääkkeen, jos potilas saa sillä pari kuukautta elinaikaa lisää.