Tekoälyllä tehdyt kuvat ovat olleet kaupungin sivuilla jo kaksi vuotta, mutta niiden käyttö nousi julkiseen keskusteluun tällä viikolla.
---
Tekoälykuvia on käytetty kaupungin kärkihankkeiden esittelyssä. Aihe nousi keskusteluun, kun valokuvaaja Antti J. Leinonen otti asiaan kantaan somepostauksessaan. Leinonen ihmetteli muun muassa sitä, miten tekoälykuvien käyttö sopii kaupungin tavoitteeseen lisätä luovien alojen työpaikkoja. Tekoälykuvien käyttöä on kritisoitu myös siitä syystä, että Oulu on ensi vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki.
---
Kaupunki vastasi somessa syntyneeseen kritiikkiin Facebook-tilillään jo keskiviikkona. Kaupunki perusteli tekoälykuvien käyttöä muun muassa sillä, että niitä on käytetty kuvittamaan useita vuosia kestäviä hankkeita, eivätkä perinteiset valokuvat vastaa todellisuutta tietyn ajan jälkeen. – Mikäli markkinointikuvissa käytettäisiin aitoja malleja, voisi syntyä tilanne, jossa ihmiset kuvissa eivät enää vastaisi todellisuutta silloin, kun hankkeet valmistuvat, kaupunki kirjoittaa päivityksessä. Miksi tämä on ongelma? Eiväthän tekoälyllä tehdyt kuvat vastaa todellisuutta nytkään? – En osaa vastata tuohon kysymykseen. Varmaan siinä on ajateltu, että jos olisi käytetty oikeaa lasta, niin hän olisi ollut muutaman vuoden päästä nuori, pohtii viestintäjohtajana kesäkuun alussa aloittanut Urponen. Urponen kertoo, että myös kaupungin Facebook-päivityksessä on hyödynnetty tekoälyä. Viestin muotoili ihminen, mutta asian kiteyttämisessä ja kielen sujuvoittamisessa auttoi tekoäly. Asiasta uutisoi ensin sanomalehti Kaleva.
---
Hänen mukaansa kaupunki päätti käyttää tekoälykuvia, koska hankkeissa markkinoitiin kohteita, joita ei ollut vielä edes olemassa. Oikarisen mukaan silloin ei ollut mitään tietoa esimerkiksi, miltä tuleva areena, asemakeskus tai vesiliikuntakeskus tulevat näyttämään. Oikarisen mukaan ei siis ollut varsinaisesti mitään kuvattavaa. – Kieltämättä osan kuvista olisi voinut ottaa valokuvaaja. Esimerkiksi Nallikarista, jossa meidän tekoälykuvassa lapsi leikkii rannalla. Mutta tämä oli kokonaisuus, jossa oli kymmenen kuvaa, jotka on kaikki tehty tekoälyllä.
---
Siis toi "silloin ei ollut mitään tietoa esimerkiksi, miltä tuleva areena, asemakeskus tai vesiliikuntakeskus tulevat näyttämään", mut eihän se tekoälykään sitä tiedä, et miltä paikalle tulevaisuudessa pystytettävä rakennus tulee näyttämään!
Ja onhan sellanenkin mahollista, et otetaan valokuva siitä paikasta, mihin rakennus aiotaan rakentaa, ja sit palkataan joku taiteilija piirtämään siihen kuvaan sellanen suuntaa antava havainnekuva (oletan, et ku rakennukselle on valittu jo paikka, ni on myös tiedossa, et minkä kokoinen siitä tulee), ja sit kuvatekstiin maininta, et se ei oo mikään valmis suunnitelma rakennuksen ulkonäöstä, vaan havainnollistaa sitä, et miltä se maisema tulee näyttämään, ku siihen on rakennettu...
Ja tää "Mikäli markkinointikuvissa käytettäisiin aitoja malleja, voisi syntyä tilanne, jossa ihmiset kuvissa eivät enää vastaisi todellisuutta silloin, kun hankkeet valmistuvat" "Varmaan siinä on ajateltu, että jos olisi käytetty oikeaa lasta, niin hän olisi ollut muutaman vuoden päästä nuori-", kuinka moni kattoo jotai havainne- tai mainoskuvia ja aattelee, et "eihän tämä pidä enää paikkaansa, tuo kuva on otettu vuonna 2015 ja tuo kuvan vauva on jo yli 10-vuotias, ei todellakaan käytä enää Pampersin vaippoja, vaikka kuvassa ne on jalassa, kyllä nyt on harhaanjohtavaa mainontaa"... Eihän tolla logiikalla voi mitään kuvapankin kuviakaan käyttää, ku kuvan ihmiset on vanhentunu ja hiustyylit ja pukeutuminen muuttunu kuvan ottamisen jälkee...
